Moni pohtii, mitä tehdä, kun öljykattila tai muu lämmityslaitteisto alkaa ikääntyä tai niillä tuotettu lämpö muuttuu liian kalliiksi. Käytännössä tärkeimmät vaihtoehdot ovat maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu. Kolmas vaihtoehto on hybridilämmitys, jossa öljy jätetään lämpöpumpun rinnalle varalämmönlähteeksi.
Oikea ratkaisu riippuu talosta, sijainnista, nykyisestä energiankulutuksesta ja lämmönjakojärjestelmästä. Tässä oppaassa käymme läpi vaihtoehdot, kustannukset, öljysäiliön käsittelyn ja asiat, jotka kannattaa varmistaa tarjouksista ennen päätöstä.
Öljylämmityksen voi korvata esimerkiksi maalämmöllä tai ilmavesilämpöpumpulla. Sopiva ratkaisu riippuu talosta, sijainnista ja energiankulutuksesta.
Lyhyesti: mitä öljylämmityksestä luopuminen maksaa ja kumpi vaihtoehto sopii?
- Kokonaisinvestointi: maalämpö tyypillisesti noin 18 000–30 000 €, ilmavesilämpöpumppu noin 12 000–20 000 €. Öljysäiliön käsittely ja kohdekohtaiset putki- ja sähkötyöt tulevat usein päälle.
- Säästö: 2 500 litraa öljyä vuodessa kuluttavassa talossa laskentaesimerkin oletuksilla noin 2 250 € vuodessa. Todellinen säästö riippuu talosta sekä öljyn ja sähkön hinnoista.
- Yksinkertainen takaisinmaksuaika esimerkkitalossa karkeasti 8–10 vuotta (laskelma alempana).
- Maalämpö sopii yleensä paremmin, kun talo kuluttaa paljon energiaa, lämmityskausi on pitkä ja kovia pakkasia on paljon – ja tontille voidaan porata energiakaivo.
- Ilmavesilämpöpumppu sopii yleensä paremmin, kun energiankulutus on maltillinen, alkuinvestointi halutaan pitää pienempänä tai energiakaivo ei ole mahdollinen.
- Tuet 2026: erillinen valtionavustus on päättynyt, mutta öljystä kokonaan luopumiseen voi saada korotettua kotitalousvähennystä (60 %, enintään 3 500 €/henkilö).
Sisältö: Vaihtoehdot ja vertailu · Alue ja talo · Öljysäiliön käsittely · Vaihe vaiheelta · Öljykattila hajosi · Kustannukset ja takaisinmaksu · Tuet ja vähennykset · Tarjousten tarkistuslista · Usein kysyttyä
Mihin öljylämmitys kannattaa vaihtaa?
Öljylämmityksen vaihto kannattaa aloittaa vertailemalla maalämpöä ja ilmavesilämpöpumppua eli VILP:iä.
Molemmat sopivat lähtökohtaisesti hyvin öljylämmitteiseen taloon, jossa on jo vesikiertoinen lattialämmitys tai patteriverkosto. Vanhaa lämmönjakoa voidaan yleensä hyödyntää myös uuden lämmönlähteen kanssa.
Järjestelmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja hankintahinnassa ja siinä, kuinka ulkolämpötila vaikuttaa niiden toimintaan.
Maalämpö, ilmavesilämpöpumppu vai hybridi?
Maalämpö vaatii vaihtoehdoista yleensä suurimman alkuinvestoinnin. Kokonaisinvestoinnin suuruusluokka on usein noin 18 000–30 000 euroa. Vastineeksi maalämpö tarjoaa tasaisen lämmönlähteen myös kovilla pakkasilla. Lämpöpumpun suuntaa antava käyttöikä on noin 20 vuotta, ja energiakaivo voi palvella huomattavasti tätä pidempään. Maalämpö edellyttää tontilta soveltuvuutta energiakaivolle tai harvinaisemmissa tapauksissa maapiirille.
Ilmavesilämpöpumpun investointi on yleensä maalämpöä pienempi, suuruusluokaltaan noin 12 000–20 000 euroa. Energiakaivoa ei tarvita, mutta järjestelmän lämmitysteho ja hyötysuhde riippuvat maalämpöä enemmän ulkolämpötilasta. Lämpöpumpun suuntaa antava käyttöikä on noin 15 vuotta. VILP soveltuu myös kylmille alueille, mutta mitä enemmän kovia pakkaspäiviä esiintyy, sitä tärkeämmäksi oikea mitoitus muodostuu.
Hybridilämmityksessä lämpöpumppu hoitaa suurimman osan lämmityksestä, mutta öljykattila jää varalämmönlähteeksi. Investointi riippuu voimakkaasti siitä, mitä vanhasta järjestelmästä voidaan hyödyntää. Hybridin etuna on olemassa olevan hyväkuntoisen öljylaitteiston hyödyntäminen, mutta samalla ylläpidettäväksi jää kaksi lämmönlähdettä eikä öljylämmityksestä luovuta kokonaan.
Hinnat ovat suuntaa antavia kokonaisinvestointeja, eivät tarjoushintoja. Lopulliseen hintaan vaikuttavat esimerkiksi talon tehontarve, valittu laitteisto, energiakaivo, sähkö- ja putkityöt sekä vanhan öljylämmityksen purkaminen.
Motivan kustannusesimerkissä maalämpöinvestointi on ollut noin 23 000 euroa ja ilmavesilämpöpumppu noin 17 000 euroa öljylämmityksen purkaminen huomioiden. Todellinen hinta kannattaa aina selvittää talokohtaisilla tarjouksilla.
Maalämpö vai VILP yhdellä silmäyksellä
- Investointi – Maalämpö: suurempi, noin 18 000–30 000 €. VILP: pienempi, noin 12 000–20 000 €.
- Energiakaivo – Maalämpö: tarvitaan (porakaivo tai maapiiri). VILP: ei tarvita.
- Ulkoyksikkö – Maalämpö: ei. VILP: kyllä, sijoitus ja ääni huomioitava.
- Kovilla pakkasilla – Maalämpö: tasainen, lämmönlähde ei riipu ulkoilmasta. VILP: teho ja hyötysuhde laskevat, lisälämpö sähkövastuksilla.
- Suuri energiankulutus – Maalämpö: usein kannattavin vaihtoehto. VILP: toimii, kun mitoitus ja pakkasteho riittävät.
- Tyypilliset rajoitteet – Maalämpö: tontti, lupa, poraus, suurempi alkuinvestointi. VILP: pakkasteho, käyttöveden riittävyys, ulkoyksikön paikka.
Vertailu on yleistys: kannattavuus ja soveltuvuus pitää aina tarkistaa talokohtaisesti.
Maalämpö ottaa energiansa maaperästä, kun taas ilmavesilämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa. VILP:n suorituskyky riippuu maalämpöä enemmän ulkolämpötilasta.
Maalämpö – suurempi investointi, tasaisemmat talviolosuhteet
Maalämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa maaperästä tai useimmiten kallioon poratusta energiakaivosta.
Maan lämpötila ei seuraa talven ulkolämpötiloja samalla tavalla kuin ilma. Siksi maalämpöpumpun toiminta ei heikkene kovilla pakkasilla samalla tavalla kuin ilmavesilämpöpumpun.
Maalämpö kiinnostaa erityisesti silloin, kun talo kuluttaa paljon lämmitysenergiaa. Mitä suurempi vuosittainen lämmöntarve on, sitä suurempi taloudellinen merkitys hyvällä vuosihyötysuhteella voi olla.
Vastapainona maalämmön alkuinvestointi on yleensä VILP:iä suurempi. Energiakaivolle tarvitaan myös sopiva paikka ja hankkeen edellyttämät luvat.
Lue lisää ja kilpailuta maalämpöpumppu EnergiaEkissä.
Ilmavesilämpöpumppu – pienempi investointi, enemmän riippuvuutta pakkasesta
Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen.
Hankintahinta on yleensä maalämpöä pienempi eikä tontille tarvitse porata energiakaivoa. Tämä tekee VILP:stä kiinnostavan vaihtoehdon moniin öljylämmitteisiin omakotitaloihin.
Olennainen ero maalämpöön syntyy talvella.
Ilmavesilämpöpumpun lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät ulkolämpötilan laskiessa. Motivan mukaan laitteen antoteho voi olla −20 °C:ssa noin puolet +7 °C:n lämpötilassa ilmoitetusta tehosta. Laitteiden välillä on kuitenkin suuria eroja.
Kovilla pakkasilla puuttuva lämpö tuotetaan tyypillisesti sähkövastuksilla tai toisella lämmönlähteellä.
Siksi VILP:iä ei kannata vertailla pelkästään hankintahinnan tai nimellistehon perusteella.
Lue lisää ja kilpailuta ilmavesilämpöpumppu EnergiaEkissä.
Hybridilämmitys – öljy jää varalle
Kolmas vaihtoehto on säilyttää hyväkuntoinen öljykattila lämpöpumpun rinnalla.
Lämpöpumppu voi tällöin hoitaa suurimman osan vuoden lämmityksestä ja öljyä käytetään esimerkiksi kovimmilla pakkasilla.
Ratkaisu voi olla teknisesti järkevä, jos nykyisellä öljykattilalla on vielä runsaasti käyttöikää jäljellä.
Hybridijärjestelmässä on kuitenkin ylläpidettävä kahta lämmönlähdettä. Myös öljysäiliöön liittyvät tarkastus- ja kunnossapitovelvollisuudet säilyvät.
Lisäksi kyse ei ole öljylämmityksestä kokonaan luopumisesta. Tämä on tärkeää huomioida esimerkiksi korotettua kotitalousvähennystä arvioitaessa.
Alue ja talo ratkaisevat: milloin maalämpö, milloin VILP?
Sama lämpöpumppu ei ole optimaalinen ratkaisu jokaiseen taloon.
Valintaan vaikuttavat ainakin rakennuksen sijainti, vuosittainen lämmitysenergian kulutus, lämmönjakoverkoston tarvitsema veden lämpötila, lämpimän käyttöveden kulutus sekä tontin soveltuvuus energiakaivolle.
Pohjoiseen mentäessä maalämmön suhteellinen etu kasvaa
Etelä-Suomessa laadukas ja oikein mitoitettu ilmavesilämpöpumppu voi olla varteenotettava vaihtoehto maalämmölle.
Pohjoiseen siirryttäessä asetelma muuttuu.
Lämmityskausi pitenee ja kovien pakkaspäivien määrä kasvaa. Samalla ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde ja lämmitysteho laskevat juuri silloin, kun rakennuksen lämmöntarve kasvaa.
Maalämmön lämmönlähteen lämpötila pysyy huomattavasti ulkoilmaa tasaisempana.
Siksi maalämmön korkeampi hankintahinta voi olla helpommin perusteltavissa paljon energiaa kuluttavassa pohjoissuomalaisessa talossa kuin pienessä ja energiatehokkaassa Etelä-Suomen rakennuksessa.
Myös paikalliset kosteusolosuhteet vaikuttavat VILP:n toimintaan. Ulkoyksikköön muodostuva huurre edellyttää sulatusjaksoja, jotka vaikuttavat järjestelmän kokonaishyötysuhteeseen.
Älä tuijota VILP:n ilmoitettua pakkasrajaa
Ilmavesilämpöpumpuissa käytetään nykyisin muun muassa R32- ja R290-kylmäaineita. Laitteiden toimintalämpötilat ja pakkastehot vaihtelevat mallikohtaisesti.
Jokin lämpöpumppu voi teknisesti toimia esimerkiksi −25 °C:ssa tai sitäkin kylmemmässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se tuottaisi kyseisessä lämpötilassa talon tarvitseman lämmitystehon hyvällä hyötysuhteella.
Toimintaraja ja riittävä lämmitysteho ovat kaksi eri asiaa.
Siksi tarjouksesta kannattaa pyytää vähintään laitteen todellinen lämmitysteho ja hyötysuhde −20 ja −25 °C:ssa sekä arvio siitä, kuinka paljon sähkövastuksia tarvitaan vuoden aikana.
Ilmavesilämpöpumpun antoteho ja hyötysuhde laskevat pakkasen kiristyessä. Tarjouksista kannattaa siksi vertailla laitteen todellista lämmitystehoa myös −20 ja −25 °C:ssa.
Käyttöveden riittävyys korostuu talvella
VILP:n mitoituksessa huomio kiinnittyy helposti huoneiden lämmittämiseen. Myös lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvitaan kuitenkin energiaa.
Talvella lämpöpumpun käytettävissä oleva lämmitysteho pienenee samalla, kun talon lämmöntarve kasvaa.
Jos järjestelmä on alimitoitettu tai käyttövesivaraaja on kotitalouden tarpeisiin pieni, lämpimän veden palautuminen voi hidastua tai sähkövastusten käyttö lisääntyä.
Hyvin mitoitetussa järjestelmässä lämpimän käyttöveden ei kuulu loppua normaalissa käytössä.
Tarjouksesta kannattaa siksi tarkistaa myös varaajan koko ja se, miten lämpimän käyttöveden riittävyys varmistetaan kovilla pakkasilla.
Mitä vanhalle öljysäiliölle tehdään?
Öljysäiliö kannattaa ottaa mukaan kilpailutukseen jo ensimmäisessä tarjouspyynnössä.
Lämpöpumpun asentaminen ei automaattisesti tarkoita, että urakoitsija poistaisi myös öljysäiliön. Säiliön käsittely voi olla erillinen työ ja kustannus.
Säännöt ja käytännöt riippuvat lisäksi kunnasta, säiliön sijainnista ja rakenteesta.
Öljysäiliön käsittely kannattaa sisällyttää tarjouspyyntöön. Maanalaisen säiliön poistamiseen ja mahdolliseen paikalleen jättämiseen liittyvät käytännöt on tarkistettava kunnasta.
Vaihtoehto 1: öljysäiliö poistetaan kokonaan
Selkein ratkaisu on yleensä säiliön tyhjentäminen, puhdistaminen ja poistaminen kiinteistöltä asianmukaisesti.
Maanalainen säiliö vaatii yleensä myös kaivuutöitä.
Jos säiliön ympärillä havaitaan merkkejä vuodosta, mahdollinen maaperän pilaantuminen on selvitettävä erikseen.
Vaihtoehto 2: maanalainen säiliö jätetään paikalleen
Säiliön poistaminen voi joissakin kohteissa olla teknisesti vaikeaa esimerkiksi rakennuksen perustusten tai muiden rakenteiden vuoksi.
Tällöin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta voidaan selvittää mahdollisuutta jättää käytöstä poistettu säiliö maahan.
Säiliö voidaan tällaisessa tapauksessa joutua tyhjentämään, puhdistamaan ja esimerkiksi täyttämään hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla.
Menettely ei ole automaattisesti sallittu kaikkialla Suomessa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja mahdollinen poikkeuslupamenettely pitää tarkistaa ennen työn tekemistä.
Vaihtoehto 3: säiliö jää hybridijärjestelmän käyttöön
Jos öljykattila säilytetään varalämmönlähteenä, myös öljysäiliö voi jäädä käyttöön.
Tällöin säiliötä koskevat tarkastus-, kunnossapito- ja muut velvollisuudet jatkuvat sovellettavien määräysten mukaisesti.
Kuka hoitaa öljysäiliön ilmoitukset?
Tämä kannattaa ratkaista jo tarjouksia vertailtaessa.
Kysy urakoitsijalta kirjallisesti: sisältyvätkö öljysäiliön tyhjennys, puhdistus, poisto tai muu käsittely sekä tarvittavat asiakirjat ja viranomaisilmoitukset urakkaan?
Jos eivät sisälly, selvitä tarkasti, mikä jää omalle vastuullesi.
Pyydä tehdystä työstä asianmukaiset puhdistus-, tarkastus- ja poistodokumentit ja säilytä ne kiinteistön asiakirjojen yhteydessä.
Öljylämmityksestä luopuminen vaihe vaiheelta
1. Selvitä nykyinen energiankulutus
Kerää tiedot vähintään yhden vuoden, mieluiten useamman vuoden öljynkulutuksesta.
Yksi litra lämmitysöljyä sisältää likimäärin 10 kWh energiaa. Kaikki energia ei kuitenkaan muutu rakennuksen hyötylämmöksi, koska öljykattilassa ja järjestelmässä syntyy häviöitä.
Jos talo kuluttaa esimerkiksi 2 500 litraa öljyä vuodessa, polttoaine sisältää noin 25 000 kWh energiaa.
Jos laskentaesimerkissä vanhan järjestelmän vuosihyötysuhteeksi oletetaan 80 %, talon hyödyksi saadaan noin 20 000 kWh lämpöenergiaa.
Tätä voidaan käyttää uuden järjestelmän alustavan mitoituksen lähtötietona.
2. Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset
Jos tontti soveltuu maalämmölle, pyydä tarjoukset sekä maalämmöstä että ilmavesilämpöpumpusta.
Anna kaikille tarjoajille samat tiedot talosta ja energiankulutuksesta. Näin tarjoukset ovat paremmin vertailukelpoisia.
3. Selvitä öljysäiliön käsittely
Pyydä öljysäiliön käsittely eriteltynä tarjoukseen.
Jos kyseessä on maanalainen säiliö, selvitä samalla oman kunnan vaatimukset.
4. Tarkista mitoitus ennen tilausta
Älä arvioi tarjouksia pelkän laitemallin perusteella.
Tarjouksesta pitäisi käydä ilmi, mihin talon lämmitystehontarpeeseen järjestelmä on mitoitettu ja millaista vuosittaista sähkönkulutusta tarjoaja arvioi.
VILP:n kohdalla pyydä lisäksi tiedot laitteen pakkastehosta ja lisälämmityksen tarpeesta.
5. Asennus ja vanhan järjestelmän purkaminen
Sovi kirjallisesti, mitkä purkutyöt sisältyvät urakkaan.
Uuden järjestelmän lisäksi kokonaisuuteen voi kuulua vanhan kattilan purkaminen, öljysäiliön käsittely, sähkötyöt, putkityöt ja mahdolliset muutokset lämmönjakoon.
6. Tarkista dokumentit ja ilmoitukset
Pyydä käyttöönoton yhteydessä tarvittavat asennus-, takuu- ja käyttöönottodokumentit.
Varmista erikseen, että sovitut öljysäiliötä koskevat ilmoitukset ja asiakirjat on hoidettu.
7. Tarkista sähkösopimus uuden kulutuksen perusteella
Lämpöpumppu kasvattaa talon sähkönkulutusta ja muuttaa sen ajoittumista.
Aiemmin öljyllä tuotettu lämpö tehdään jatkossa pääosin sähköä käyttävän lämpöpumpun avulla. Kulutus painottuu lämmityskauteen.
Siksi sähkösopimuksia kannattaa verrata uudelleen uuden kulutusarvion perusteella.
Energiaviraston puolueeton sähkösopimusten vertailupalvelu löytyy Sähkönhinta.fi-palvelusta. Katso myös, miten sähkön hinta muodostuu.
Öljykattila hajosi – kuinka nopeasti lämmitysjärjestelmän voi vaihtaa?
Jos öljykattila rikkoutuu lämmityskaudella, ensimmäinen tehtävä on turvata lämpö ja lämmin käyttövesi väliaikaisesti. Monessa öljykattilassa tai varaajassa on sähkövastus, ja siirrettävillä sähkölämmittimillä talo ja putkisto pidetään sulana muutaman viikon ajan. Huoltoliike voi myös arvioida, onko kattila korjattavissa väliaikaisesti.
Ilmavesilämpöpumppu on yleensä nopeampi toteuttaa: kun laite on saatavilla, asennus vanhaan vesikiertoiseen järjestelmään kestää tyypillisesti muutaman päivän. Maalämpö vaatii energiakaivon porauksen ja useimmiten kunnan luvan, joten kokonaisaikataulu on tyypillisesti viikkoja – poraus onnistuu kuitenkin myös talvella.
Kiireessä kannattaa pyytää tarjoukset heti ja kysyä jokaiselta tarjoajalta kirjallisesti toimitus- ja asennusaikataulu sekä se, miten lämmitys hoidetaan asennukseen asti. Kiire ei poista mitoituksen merkitystä: alimitoitettu laite kostautuu seuraavana talvena.
Paljonko öljylämmityksestä luopuminen maksaa ja milloin se maksaa itsensä takaisin?
Kokonaiskustannus riippuu ennen kaikkea valittavasta lämmitysjärjestelmästä ja kohteen vaatimista asennustöistä.
Maalämpöremontin kokonaisinvestointi on tyypillisesti suuruusluokaltaan noin 18 000–30 000 euroa. Ilmavesilämpöpumpulla vastaava suuruusluokka on noin 12 000–20 000 euroa.
Hybridijärjestelmän, öljysäiliön käsittelyn sekä mahdollisten sähkö- ja lämmönjakomuutosten kustannukset ovat kohdekohtaisia.
Motivan kustannusvertailun esimerkkikohteessa maalämpöinvestointi on ollut noin 23 000 euroa ja ilmavesilämpöpumppu noin 17 000 euroa. Esimerkit eivät ole tarjoushintoja tai vuoden 2026 markkinahintojen keskiarvoja.
Erityisesti energiakaivon syvyys, maanrakennustyöt, öljysäiliön sijainti ja tarvittavat sähkötyöt voivat muuttaa kokonaiskustannusta.
Esimerkki käyttökustannusten muutoksesta
Oletetaan talo, joka kuluttaa 2 500 litraa lämmitysöljyä vuodessa.
Jos laskelmassa käytetään öljyn hintana 1,30 €/l, öljyyn kuluu 3 250 euroa vuodessa.
Jos talon vuotuinen hyötylämmöntarve on noin 20 000 kWh ja uuden lämpöpumppujärjestelmän vuosihyötysuhteeksi oletetaan 3,0, lämpöpumppu kuluttaisi laskennallisesti noin 6 700 kWh sähköä.
Jos sähkön kokonaishinnaksi oletetaan 0,15 €/kWh, lämmitykseen käytetyn sähkön kustannus olisi noin 1 000 euroa vuodessa.
Näillä oletuksilla ero olisi noin 2 250 euroa vuodessa.
Yksinkertainen takaisinmaksuaika
Kun investointi jaetaan vuotuisella säästöllä, saadaan suuntaa antava takaisinmaksuaika. Alla sama 2 250 euron säästö on laskennan yksinkertaistamiseksi oletettu molemmille järjestelmille – käytännössä ilmavesilämpöpumpun säästö jää yleensä maalämpöä pienemmäksi, koska sen vuosihyötysuhde on matalampi ja kovilla pakkasilla osa lämmöstä tehdään sähkövastuksilla.
- Maalämpö: 23 000 € / 2 250 € ≈ 10 vuotta
- Ilmavesilämpöpumppu: 17 000 € / 2 250 € ≈ 7,5 vuotta – jos VILP:n todellinen säästö on esimerkiksi 1 700 €/v, takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta
Kyseessä on yksinkertaistettu esimerkkilaskelma. Se ei huomioi energian hintakehitystä, rahoituskuluja, huoltoa, laitteiden elinkaarta eikä kotitalousvähennystä, joka lyhentää takaisinmaksuaikaa. Pienempi investointi ei siis automaattisesti tarkoita nopeampaa takaisinmaksua – ratkaisevaa on, kuinka paljon kumpikin järjestelmä säästää juuri sinun talossasi.
Esimerkki havainnollistaa laskentatapaa, ei lupaa toteutuvasta säästöstä. Todellinen säästö riippuu talosta, lämpöpumpusta, säästä sekä öljyn ja sähkön hinnoista.
Saako öljylämmityksestä luopumiseen avustusta vuonna 2026?
Aiemmin öljylämmityksestä luopumiseen myönnettiin erillistä valtionavustusta. Avustuksen määrä oli tietyissä lämmitysjärjestelmän vaihdoissa 4 000 euroa.
Tämän avustuksen hakuaika päättyi 25.5.2026, joten sitä ei voi enää hakea uusiin hankkeisiin.
Tukijärjestelmät voivat muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa aina tarkistaa viranomaislähteestä ennen remonttipäätöstä.
Korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopumiseen
Vuonna 2026 öljylämmityksestä kokonaan luopumiseen voi saada korotettua kotitalousvähennystä.
Vähennys on 60 prosenttia yritykseltä ostetun työn arvonlisäverollisesta osuudesta. Enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöltä vuodessa ja omavastuu 150 euroa henkilöltä.
Puolisot voivat siten saada yhteensä enintään 7 000 euroa vähennystä, jos vähennyskelpoista työtä on riittävästi ja muut ehdot täyttyvät.
Vähennys koskee työn osuutta, ei esimerkiksi lämpöpumpun tai muiden tarvikkeiden hintaa.
Korotetun vähennyksen edellytyksenä on öljylämmitysjärjestelmästä kokonaan luopuminen. Jos öljykattila jätetään käyttövalmiiksi lämpöpumpun rinnalle, kyseessä ei ole tässä tarkoitettu kokonaan öljylämmityksestä luopuminen.
Ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa Verohallinnolta ennen työn tilaamista.
Viisi yleistä virhettä öljylämmityksen vaihdossa
1. Valitaan halvin tarjous ilman teknistä vertailua
Halvin lämpöpumpputarjous ei välttämättä tarkoita pienimpiä kokonaiskustannuksia.
Vertaa hinnan lisäksi mitoitusta, arvioitua vuosikulutusta, pakkastehoa, käyttöveden tuotantoa, takuuta ja huollon saatavuutta.
2. Lämpöpumppu alimitoitetaan
Alimitoitettu järjestelmä voi joutua käyttämään sähkövastuksia odotettua enemmän.
Pyydä tarjoajalta laskelma rakennuksen lämmitystehontarpeesta ja siitä, miten valittu laite vastaa siihen.
3. Öljysäiliö unohtuu tarjouksesta
Lämpöpumpun asentaminen ja öljysäiliön poistaminen voivat olla kaksi eri urakkaa.
Varmista etukäteen, mitä öljysäiliölle tehdään, mitä se maksaa ja kuka työn suorittaa.
4. Viranomaisasiat jäävät epäselviksi
Öljysäiliön käytöstä poistamiseen liittyvät vaatimukset voivat vaihdella kunnittain.
Älä oleta, että lämpöpumppuasentaja hoitaa automaattisesti kaikki ilmoitukset.
5. Uutta sähkönkulutusta ei huomioida
Öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyminen voi lisätä talon sähkönkulutusta useilla tuhansilla kilowattitunneilla vuodessa.
Sähkösopimusta ja sähkön kokonaiskustannuksia kannattaa siksi tarkastella uudelleen.
Hyvä tarjous kattaa itse lämpöpumpun lisäksi tarvittavat putki- ja sähkötyöt, käyttöönoton sekä sovitut vanhan öljylämmityksen purkutyöt.
Tarkistuslista tarjousten vertailuun
Kun vertailet tarjouksia, tarkista vähintään nämä asiat:
- Laitteen tarkka malli: valmistaja ja mallimerkintä.
- Talon mitoitusteho: kuinka suuren lämmitystehon rakennus tarvitsee mitoituspakkasella?
- Lämpöpumpun mitoitus: kuinka suuren osan tehontarpeesta laite tuottaa?
- Pakkasteho: VILP:n todellinen antoteho esimerkiksi −20 ja −25 °C:ssa.
- Lisälämmitys: kuinka paljon sähkövastuksia tai muuta lisälämmitystä arvioidaan tarvittavan?
- Käyttövesi: varaajan koko ja lämpimän veden riittävyys talvella.
- Kokonaisurakka: mitä sähkö-, putki-, purku- ja käyttöönottotöitä hintaan sisältyy?
- Öljysäiliö: sisältyvätkö tyhjennys, puhdistus, poisto tai muu sovittu käsittely?
- Viranomaisasiat: kuka selvittää luvat ja tekee tarvittavat ilmoitukset?
- Takuu ja huolto: laite- ja asennustakuut sekä huollon saatavuus.
Hyvä tarjous kertoo muutakin kuin lämpöpumpun hinnan. Sen pitäisi antaa riittävät tiedot koko lämmitysremontin kustannusten ja odotettavan energiankulutuksen arvioimiseen.