Maaviileä – milloin se kannattaa ja milloin ei?

Lyhyesti

• Uudiskohteessa usein kannattava. Maaviileä on yleensä helpointa ja edullisinta toteuttaa uudisrakennuksen yhteydessä, kun viilennysputket, kattokasetit ja kondenssiveden poisto suunnitellaan rakentamisen aikana.
• Saneerauskohteessa harkittava tarkkaan. Jälkiasennus vaatii tavallisesti erilliset putket ja puhallinkonvektorin, eikä se ole aina taloudellisesti kannattavaa.
• Käyttösähköä kuluu vähän. Passiivisessa maaviilennyksessä maalämpöpumpun kompressoria ei yleensä tarvita, mutta kiertopumput, puhaltimet ja ohjaus kuluttavat sähköä.
• Hinta vaihtelee. Esimerkiksi lämpöpumppuyritys LämpöYkkönen arvioi maaviileän nostavan uuden maalämpöjärjestelmän hintaa noin 2 500–3 500 €; jälkiasennus alkaa noin 3 000 eurosta.
• Lattiaviilennys on rajallinen. Lattian pinta ja rakenteet eivät saa jäähtyä kastepisteen alapuolelle, joten turvallinen viilennyslämpötila riippuu sisäilman kosteudesta.
• Vertaa kokonaisuutta. Maalämpö lämmitykseen ja ilmalämpöpumppu viilennykseen voi olla saneerauskohteessa järkevämpi yhdistelmä.

Mitä maaviileä on ja miten se toimii?

Maaviileä eli maaviilennys hyödyntää lämpökaivon kallioperän viileyttä kesäaikana.

Talvella maalämpöjärjestelmä kerää lämpöenergiaa maasta. Kesällä samaa lämpökaivoa voidaan hyödyntää päinvastaiseen tarkoitukseen: rakennuksesta siirretään lämpöä keruupiirin kautta takaisin maaperään.

Viileä tuodaan huonetiloihin esimerkiksi puhallinkonvektorilla, kattoon upotetulla kasetilla tai tarkoitukseen suunnitellulla lattiaviilennyksellä.

Maalämpöpumppu ja maaviileän viilennyspiirin putkitukset omakotitalon tekniikkatilassa. Kuvituskuva.

Passiivinen ja aktiivinen maaviilennys

Passiivisessa viilennyksessä maaperän viileys hyödynnetään ilman maalämpöpumpun kompressoria. Sähköä kuluttavat lähinnä kiertovesipumput, puhallin ja ohjauslaitteet.

Aktiivisessa jäähdytyksessä kompressoria käytetään jäähdytyksen tuottamiseen. Se lisää sähkönkulutusta, mutta mahdollistaa suuremman jäähdytystehon sopivalla laitteistolla.

Omakotitalojen maaviileällä tarkoitetaan tavallisesti passiivista ratkaisua. Kaikki maalämpöpumput eivät kuitenkaan tue kaikkia viilennystapoja ilman lisälaitteita.

Miksi maaviileä ei usein kannata saneerauskohteessa?

Vanhan omakotitalon ongelma ei yleensä ole viileyden saatavuus lämpökaivosta, vaan sen jakaminen huoneisiin järkevällä hinnalla.

Patteriverkosto ei sovellu sellaisenaan jäähdytykseen

Tavalliset lämmityspatterit on suunniteltu lämpimälle vedelle. Niiden käyttäminen kylmällä vedellä tuottaa heikosti jäähdytystehoa ja aiheuttaa kondensoitumisriskin.

Lattialämmityskin soveltuu viilennykseen vain, jos putkisto, lattiarakenne ja ohjaus on suunniteltu siihen. Vanhaa lattialämmitystä ei voi automaattisesti muuttaa turvalliseksi jäähdytysjärjestelmäksi.

Puhallinkonvektori lisää asennuskustannuksia

Saneerauskohteessa tarvitaan yleensä erillinen puhallinkonvektori, joka kierrättää huoneilmaa viileän lämmönsiirtimen läpi.

Asennus voi edellyttää uusia putkivetoja teknisestä tilasta asuinhuoneisiin, sähkötöitä, läpivientejä sekä kondenssiveden poistamista viemäriin tai ulos.

Maaviileän puhallinkonvektori jälkiasennettuna vanhan omakotitalon olohuoneeseen. Kuvituskuva.

Kondenssivesi on hallittava

Kun lämmin ja kostea sisäilma kohtaa riittävän kylmän pinnan, ilmankosteus tiivistyy vedeksi.

Siksi viilennysputket tarvitsevat asianmukaisen kondenssieristyksen. Konvektorin kondenssivedelle tarvitaan toimiva poistoreitti, ja lattiaviilennyksen lämpötilaa on säädettävä niin, etteivät lattian pinta tai rakenteet jäähdy kastepisteen alapuolelle. Turvallinen lämpötila riippuu sisäilman kosteudesta ja järjestelmän toteutuksesta.

Johtopäätös: jos taloon joudutaan rakentamaan kokonaan uusi viilennyksen jakeluverkosto, maaviileän pieni käyttösähkönkulutus ei välttämättä riitä kattamaan suurempaa hankintahintaa.

Milloin maaviileä kannattaa?

Maaviileä on yleensä houkuttelevampi vaihtoehto uudisrakennuksessa, jossa jäähdytys voidaan huomioida jo suunnittelussa.

Esimerkiksi moderniin, korkeahuoneiseen omakotitaloon voidaan suunnitella kattoon upotettava neljään suuntaan puhaltava kasettikonvektori. Se jakaa viilennettyä ilmaa laajalle alueelle ilman erillistä seinäyksikköä.

Kattoon asennettu maaviileäkasetti korkean huonekorkeuden uudiskohteessa. Kuvituskuva.

Uusien talojen parempi lämmöneristys, ilmanpitävyys ja suunniteltu talotekniikka voivat helpottaa lämpötilan hallintaa. Suuret ikkunapinnat voivat kuitenkin kasvattaa jäähdytystarvetta.

Maaviileä voi kannattaa myös saneerauksessa, jos sopivat putkireitit ovat valmiina tai talossa tehdään muutenkin laaja remontti.

Vaihtoehto: maalämpö lämmittää ja ilmalämpöpumppu viilentää

Saneerauskohteessa kannattaa vertailla kahta kokonaisuutta:

1. Maalämpö lämmittää ja lämpökaivoon liitetty maaviileä huolehtii kesäviilennyksestä.
2. Maalämpö lämmittää ja erillinen ilmalämpöpumppu viilentää kesällä.

Lue myös, miten valitset ja sijoitat viilentävän ilmalämpöpumpun ja mitä se maksaa.

Ilmalämpöpumpun etuna on usein yksinkertaisempi jälkiasennus. Lisäksi sitä voidaan tarvittaessa käyttää lämmitykseen esimerkiksi keväällä ja syksyllä.

Näin vertailet vuosihyötysuhteita oikein

SCOP kertoo lämpöpumpun lämmityskauden hyötysuhteesta. Jos SCOP on esimerkiksi 4, lämpöpumppu tuottaa laskennallisesti keskimäärin neljä kilowattituntia lämpöä yhdellä kilowattitunnilla sähköä.

Jäähdytyksen hyötysuhdetta taas kuvaa esimerkiksi SEER. Pelkkä SCOP ei siis kerro viilennyksen kannattavuutta.

Tutustu myös ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen.

Vertailussa kannattaa laskea molemmille vaihtoehdoille:

• Asennettu kokonaishinta ja tulevat huoltokustannukset.
• Vuotuinen sähkönkulutus lämmitykseen ja jäähdytykseen.
• Saavutettava jäähdytysteho, asumismukavuus ja laitteiston käyttöikä.

Jos maalämpö huolehtii jo tehokkaasti lämmityksestä, ilmalämpöpumpun lisähyöty voi syntyä pääasiassa kesäviilennyksestä.

Mitä maaviileä maksaa?

Maaviileän kokonaiskustannus koostuu lämmönsiirtimestä, kiertopumpusta, putkista, säätölaitteista, sisäyksiköistä, kondenssiveden poistosta ja asennustöistä.

Lämpöpumppuyritys LämpöYkkönen arvioi verkkosivuillaan (päivitetty 13.10.2026) maaviileän hinnoiksi suuntaa-antavasti:

• Uuden maalämpöjärjestelmän yhteydessä: noin 2 500–3 500 € lisähinta
• Jälkiasennus olemassa olevaan maalämpöjärjestelmään: alkaen noin 3 000 €

Hinnat eivät ole tarjoushintoja. Jälkiasennuksessa tarvitaan yleensä erillinen putkisto ja puhallinkonvektorit, joten useat sisäyksiköt, pitkät putkivedot ja vaikea kondenssiveden poisto voivat nostaa kustannuksia selvästi. Pyydä tarjoukseen eriteltynä, sisältyvätkö lämmönsiirrin, kiertopumppu, ohjaus, konvektorit, putkistot, kondenssiveden poisto ja asennustyö.

Vuosina 2026–2027 kotitalousvähennys on 40 % vähennyskelpoisen työn osuudesta, enintään 2 100 €/henkilö/vuosi, ja omavastuu on 150 €. Laitteista ja tarvikkeista vähennystä ei saa. Uudisrakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen.

Jos maalämmön hankinta on vasta suunnitteilla, pyydä tarjoukset sekä maaviileällä että ilman sitä.

Tarkistuslista: viisi kysymystä ennen maaviileän hankintaa

1. Onko kyse uudiskohteesta vai saneerauksesta? Uudisrakennuksessa putkireitit voidaan suunnitella valmiiksi.
2. Miten viileys jaetaan huoneisiin? Tarvitaanko yksi vai useampi konvektori?
3. Miten kondenssivesi poistetaan? Pyydä asennussuunnitelma myös putkien eristyksestä.
4. Riittääkö lämpökaivon kapasiteetti? Varmista mitoitus myös pitkille hellejaksoille.
5. Mitä vaihtoehtoinen ilmalämpöpumppu maksaa? Vertaa investointia ja vuosittaista sähkönkulutusta samalla jäähdytystarpeella.

Maaviileän ja ilmalämpöpumpun vertailu omakotitalon viilennyksessä. Kuvituskuva.