Usein aurinkopaneeleista puhuttaessa törmätään olettamukseen, että aurinkopaneelien hankinta ei ole Suomessa taloudellisesti kannattavaa. Paneelit voivat olla kannattava hankinta, mutta tulos riippuu hinnasta, tuotosta ja siitä, kuinka suuren osan sähköstä käytät itse. Tällä sivulla näytämme laskutavan ja sen oletukset.
Aurinkopaneelien nimellisteho ja vuosituotto Suomen olosuhteissa
Laskettaessa aurinkopaneelijärjestelmän taloudellista hyötyä on olennaista tietää, paljonko järjestelmä kykenee tuottamaan sähköä, eli miten tehokkaasta järjestelmästä on kyse. Aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho ilmoitetaan yleensä piikkiwatteina (Wp) tai piikkikilowatteina (kWp = 1000 Wp), ja yksittäisen paneelin teho puolestaan watteina (W). Piikkiwatilla tarkoitetaan käytännössä aurinkopaneelin nimellistehoa, eli sen maksimissaan tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa (1 000 W/m2 säteilymäärä 25 °C lämpötilassa). Optimaalisissa olosuhteissa aurinkopaneelit voivat hetkellisesti tuottaa myös nimellistehoaan enemmän.
Standardiolosuhteet (STC) kuvaavat hetkellistä tehoa testissä, eivät vuosituottoa. Hyvin suunnattu 6 kWp:n järjestelmä tuottaa Etelä-Suomessa arviolta noin 5 100–5 700 kWh vuodessa. Motiva käyttää varovaisena arviona 850 kWh/kWp eli noin 5 100 kWh.
Näin kannattavuus lasketaan
Itse käytetty kilowattitunti säästää sähköenergian, verkkoyhtiön energiamaksun, sähköveron ja arvonlisäveron. Verkkoon myydystä sähköstä saat yleensä pörssihinnan miinus marginaalin. Siksi tärkein oletus on se, kuinka suuren osan tuotannosta käytät itse. Vuoden 2026 hinnoilla laskemassamme esimerkissä itse käytetty kilowattitunti oli arvoltaan noin 11–14 senttiä ja myyty noin 4 senttiä.
Laskuesimerkki
Järjestelmä on 6 kWp, tuotanto noin 5 100 kWh vuodessa ja hinta 7 500 euroa ennen kotitalousvähennystä. Vähennys on vuosina 2026–2027 40 % työn osuudesta, ja omavastuu on 150 euroa. Kun työn osuus on 2 500 euroa ja hakijoita on yksi, vähennys on 850 euroa ja nettokustannus 6 650 euroa.
Vähennys riippuu kuitenkin siitä, paljonko tuotannosta on tarkoitus käyttää itse. Verohallinnon ohjeen mukaan kotitalousvähennystä ei saa, jos tarkoitus on myydä yli puolet tuotetusta sähköstä. Siksi 30 %:n omakäytön esimerkissä vähennystä ei ole, ja hinta on koko 7 500 euroa. Vähennys on mukana 50 ja 70 prosentin esimerkeissä, koska tasan puolen myyminen ei ole yli puolen myymistä.
- Omakäyttö 30 %, ei vähennystä: säästö noin 320–360 € vuodessa, takaisinmaksu noin 21–24 vuotta
- Omakäyttö 50 %: säästö noin 390–460 € vuodessa, takaisinmaksu noin 14–17 vuotta
- Omakäyttö 70 %: säästö noin 470–570 € vuodessa, takaisinmaksu noin 12–14 vuotta
Vaihteluväli syntyy verkkoyhtiön siirtohinnasta. Korkoa, sähkön hinnan muutosta, paneelien ikääntymistä ja invertterin vaihtoa ei ole mukana. Esimerkki havainnollistaa laskutapaa, eikä se ole lupaus säästöstä.
Oikeus vähennykseen ratkaistaan asentamishetken arvion perusteella. Pyydä siksi myyjältä omakäyttöarvio kirjallisena ja työn osuus eriteltynä, äläkä laske vähennystä takaisinmaksuun, jos arvio jää alle puolen. Vähennyksen laskut ovat kotitalousvähennysoppaassa, ja koko laskelma oletuksineen on vuoden 2027 markkinakatsauksessa.
Motivan esimerkissä 6 100 euron järjestelmä maksaa itsensä takaisin korottomasti 10 vuodessa, kun omakäyttö on 70 % ja sähkö 15 snt/kWh, ja 18 vuodessa, kun omakäyttö on 50 % ja sähkö 12 snt/kWh. Myyjien ilmoittamat ajat voivat olla lyhyempiä, joten kirjoita tarjouspyynnön Lisätiedot-kenttään, että haluat laskelman, josta näkyvät oletukset.
Jos järjestelmä tuottaa enemmän sähköä kuin pystyt itse käyttämään, sähköyhtiösi voi ostaa ylituotannon, kun olet tehnyt sen kanssa mikrotuotantosopimuksen. Korvaus perustuu yleensä sähkön markkinahintaan, ja se on tavallisesti pienempi kuin itse käytetyn sähkön arvo. Lähtökohtaisesti parhaan tuoton saat kuitenkin silloin kun järjestelmä on mitoitettu siten, että se kattaa oman kulutuksesi.
Takaisinmaksuaika ei kerro kaikkea
Kun mukaan lasketaan paneelien ikääntyminen, ylläpito ja 500 euron invertterin vaihto, takaisinmaksu on esimerkissämme 13–22 vuotta, jos omakäyttö on vähintään puolet. Paneelien käyttöikä on yleensä tätä pidempi. 30 %:n omakäytöllä takaisinmaksu on 27–32 vuotta eli yhtä pitkä tai pidempi kuin paneelien tehontuottotakuu, joka on Motivan mukaan tyypillisesti 25–30 vuotta. Vertaa siksi myös koko elinkaaren hyötyä. Laske mukaan invertterin uusiminen: Motivan mukaan sen käyttöikä on noin 15 vuotta. Tarkista myös, mitä paneelien ja invertterin takuut kattavat. Itse käytetystä sähköstä ei makseta sähköveroa eikä siirron energiamaksua.
Omavaraisen sähköntuotannon kannattavuus kasvaa sähkön hintojen noustessa
Sähkön hinta on Suomessa ollut toistaiseksi merkittävästi Keski-Eurooppaa edullisempaa, mutta on odotettavissa, että sähkön siirtohinta nousee selvästi lähivuosina. Nämä tekijät puhuvat omavaraisen sähköntuotannon puolesta ja parantavat sijoituksen kannattavuutta.
Älykäs aurinkopaneeli tarjoaa valmiudet myös kehittyvälle teknologialle
Älykäs aurinkopaneeli optimoi tuotannon paneelikohtaisesti ja huomioi kennojen kallistumat. Akkuteknologian kehittyessä energiaa voidaan varastoida helposti ja ylituotannolla voidaan käydä kauppaa tuoton parantamiseksi.
Aurinkopaneelit voivat olla taloudellisesti järkevä hankinta, ja lisäksi mukana tulevat arvomaailmaan liittyvät edut: ainakin osittainen energiaomavaraisuus, siirtyminen puhtaaseen luonnon energiaan sekä sijoittaminen kestävään kehitykseen. Uudet tuotteet tarjoavat valmiudet myös kehittyvän akkuteknologian ja älykotijärjestelmien käyttöönottoon.
Harva ajattelee, että siirtymällä uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkosähköön, siirrytään samalla energian säästämisestä energian kanavointiin elämänlaadun parantamiseksi. Tulevaisuuden asuminen vaatii sähköä, ja kun se tuotetaan puhtaasti luonnon omasta energiasta, voidaan teknologiaa kehittää huoletta ja sähköä tuhlata mukavuuksiin.
Kannattaako aurinkoa seuraavaan järjestelmään investoida?
Kiinteän asennuksen lisäksi aurinkopaneelit voidaan asentaa seuraamaan aurinkoa. Aurinkoa seuraavalla järjestelmällä voidaan saada jopa suurempi vuosituotto kuin kiinteästi asennetulla järjestelmällä. Seurantajärjestelmän kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, ja on huomattava, että esimerkiksi hankintahinta ja huoltokustannukset ovat suurempia.
Suomessa noin 40–50 prosenttia kokonaissäteilystä on ilmakehästä, pilvistä ja maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Aurinkoa seuraavien järjestelmien tuoma hyöty heikkenee pilvisellä säällä, jolloin säteily on käytännössä vain hajasäteilyä. Seurantajärjestelmän teho perustuu suoraan säteilyyn ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen, ja siksi yleinen käsitys on, että aurinkoa seuraavat järjestelmät eivät ole taloudellisesti kannattavia.
Sähkön myyminen takaisin sähköverkkoon
Oikein mitoitettunakin aurinkosähköjärjestelmä tuottaa ajoittain jonkin verran ylimääräistä sähköä silloin, kun sähköä kuluu vähemmän kuin mitä järjestelmä tuottaa. Aurinkopaneelien tuottamaa ylimääräistä sähköä ei voi varastoida talvea varten, joten ylituotanto kannattaa myydä takaisin sähköverkkoon, jolloin siitä saa korvauksen. Ylituotannon ostoon löytyy erilaisia sopimuksia ja eri sähköyhtiöt ostavat ylituotannon hieman eri hintaan.
Aurinkosähköjärjestelmää ei kuitenkaan kannata ylimitoittaa vain ajatuksenaan tienata järjestelmän ylituotannolla. Esimerkkilaskelmassamme vuonna 2026 myyty kilowattitunti oli arvoltaan noin 4 senttiä ja itse käytetty noin 11–14 senttiä.
Korvaus, jonka myynnistä saa, ei siis ole järkevä suhteessa investointiin. Jos järjestelmän ylimitoittaa, käytännössä takaisinmaksuaika pitenee ja jopa koko järjestelmän elinkaaren aikana saatava nettohyöty vähenee. Ylimitoitus voi viedä myös kotitalousvähennyksen, jos asentamishetken arvion mukaan yli puolet tuotannosta on tarkoitus myydä.
Korjattu 2.11.2026: laskuesimerkki sisälsi aiemmin kotitalousvähennyksen myös 30 %:n omakäytöllä, vaikka vähennystä ei saa, jos tarkoitus on myydä yli puolet tuotannosta. Sen takaisinmaksu oli silloin 18–21 vuotta, kun oikea luku on 21–24 vuotta.