Maalämpö kodin lämmitysjärjestelmäksi

Maalämpöhanke on monelle kodin elinkaaren suurin energiainvestointi. Saman kohteen tarjousten välillä voi olla useiden tuhansien eurojen ero, koska kaivon syvyys, pumpun mitoitus, varaaja, sähkötyöt, vanhan järjestelmän purku ja käyttöönotto vaihtelevat asentajakohtaisesti. Pelkkä halvin loppuhinta ei kerro, kuinka hyvin järjestelmä toimii seuraavat 20 vuotta.

EnergiaEkin kautta täytät yhden tarjouspyyntölomakkeen, ja paikalliset sekä alueelliset toimijat lähettävät vertailtavat tarjoukset suoraan sähköpostiisi

👉 Kilpailuta maalämpö helposti EnergiaEkin kautta ja saat useita tarjouksia paikallisilta asentajilta yhdellä lomakkeella.

Maalämpö tuottaa tasaista lämpöä läpi Suomen talven. Lopputulos riippuu oikeasta mitoituksesta, joten tarjousten vertailu kannattaa.

Maalämpöpumppu: hinta, asennus, kulutus, kokemukset ja kannattavuus

Maalämpö on Suomen ilmastoon hyvin sopiva lämmitysratkaisu. Se hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa ja siirtää sen lämpöpumpun avulla talon vesikiertoiseen lämmönjakoon ja käyttöveteen. Tasainen lämmönlähde tarkoittaa, että maalämpö toimii tehokkaasti myös pakkasilla.

Vastineeksi maalämpö on iso kertainvestointi. Omakotitalon maalämpöjärjestelmä asennettuna maksaa tyypillisesti noin 18 000–30 000 euroa. Pienissä ja teknisesti helpoissa kohteissa hinta voi jäädä tämän alle, mutta suurissa, vanhoissa tai muuten vaativissa kohteissa kokonaisuus voi nousta selvästi yli 30 000 euroon.

Hinta riippuu esimerkiksi energiakaivon syvyydestä, pumpun tehosta ja mallista, varaajasta, lämmönjaon kunnosta, sähkö- ja putkitöiden laajuudesta, tontin olosuhteista sekä siitä, joudutaanko vanha lämmitysjärjestelmä purkamaan tai muokkaamaan. Maalämmön hintaa ei kannata arvioida pelkän pumppulaitteen hinnan perusteella, vaan koko järjestelmä pitää vertailla toimitussisällön mukaan.

EnergiaEki on energiaremonttien hintavertailupalvelu, joka välittää tarjouspyyntösi paikallisille ja alueellisille maalämpöasentajille. Sinä täytät yhden lomakkeen, me hoidamme yhteydenotot, ja sinä saat vertailukelpoiset tarjoukset.

Mikä on maalämpöpumppu ja miten se toimii?

Maalämpö ja sen tekniikka lyhyesti

Maalämpö on uusiutuva energiamuoto, jossa lämpö otetaan talteen maaperästä, kalliosta tai vesistöstä. Suomessa selvästi yleisin tapa on porata energiakaivo, johon asennetaan keruuputkisto. Putkistossa kiertää pakkasenkestävä keruuneste, joka lämpenee muutamalla asteella maan lämpötilassa.

Yksinkertaistetusti kierto menee näin:

1. Keruuneste kiertää energiakaivossa ja lämpenee siellä hieman kallion lämmöstä.
2. Keruuneste palaa maalämpöpumpulle muutaman asteen lämpimämpänä kuin se lähti kaivoon.
3. Maalämpöpumpun höyrystimessä keruuneste luovuttaa lämpöä kylmäaineelle.
4. Kun lämpö siirtyy kylmäaineeseen, keruuneste jäähtyy.
5. Jäähtynyt keruuneste palaa takaisin energiakaivoon hakemaan uutta lämpöä kalliosta.
6. Kylmäaine puolestaan jatkaa lämpöpumpun sisäisessä kierrossa: se höyrystyy, kompressori puristaa sen korkeampaan paineeseen, sen lämpötila nousee, ja lopulta lämpö luovutetaan talon lämmitysvedelle ja käyttövedelle.

Varsinainen lämpötilan nosto tapahtuu siis kylmäainepiirissä, ei keruunesteessä. Keruunesteen rooli on tuoda kallioon varastoitunut matalalämpöinen energia maalämpöpumpulle. Kompressorin rooli on tehdä tästä energiasta käyttökelpoista lämpöä talon lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.

Miksi maalämpö toimii hyvin Suomessa

Maalämpö toimii Suomessa hyvin siksi, että energiakaivon lämpötila pysyy vuoden aikana huomattavasti ulkoilmaa tasaisempana. Pintamaan lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta syvemmällä kalliossa lämpötila on vakaa: 100 metrin syvyydessä lämpötila on tyypillisesti noin 5–7 astetta ja 200 metrin syvyydessä noin 6–9 astetta.

Talvella energiakaivo kuormittuu, ja keruupiirin lämpötila voi laskea selvästi. Oikein mitoitettu energiakaivo antaa silti maalämpöpumpulle tasaisemman lämmönlähteen kuin ulkoilma, minkä vuoksi maalämpö säilyttää toimintakykynsä hyvin myös kovilla pakkasilla. Juuri tästä syystä kaivon mitoitus on yksi maalämpöhankkeen tärkeimmistä kohdista.

Maalämpöjärjestelmän pääosat ja tärkeimmät käsitteet

Maalämpöjärjestelmässä lämpö siirtyy vaiheittain energiakaivosta talon lämmitysveteen ja käyttöveteen. Järjestelmän voi ajatella kahtena erillisenä kiertona: talon ulkopuolella kiertää keruuneste, ja maalämpöpumpun sisällä kiertää kylmäaine.

• Energiakaivo eli porakaivo: Energiakaivo porataan kallioon, ja siihen asennetaan keruuputkisto. Kaivo toimii maalämpöjärjestelmän lämmönlähteenä. Omakotitaloissa energiakaivon syvyys on usein suuruusluokaltaan noin 150–250 metriä, mutta tarkka syvyys mitoitetaan aina kohteen mukaan.
• Keruuputkisto: Keruuputkisto kulkee energiakaivossa ja siirtää maaperästä tai kalliosta saatavaa lämpöä maalämpöpumpulle. Putkisto on suljettu kierto, jossa keruuneste liikkuu jatkuvasti energiakaivon ja maalämpöpumpun välillä.
• Keruuneste: Keruuneste on pakkasenkestävää nestettä, joka kiertää keruuputkistossa. Se lämpenee energiakaivossa hieman kallion lämmöstä ja palaa maalämpöpumpulle tuoden mukanaan matalalämpöistä energiaa. Kun keruuneste luovuttaa lämpöä kylmäaineelle höyrystimessä, se jäähtyy ja palaa takaisin energiakaivoon keräämään uutta lämpöä.
• Maalämpöpumppu: Maalämpöpumppu on järjestelmän tekninen ydin. Se ottaa keruunesteen tuoman matalalämpöisen energian talteen ja nostaa sen kylmäainepiirin avulla talon lämmityksessä hyödynnettävälle tasolle. Maalämpöpumpun sisällä toimivat muun muassa höyrystin, kompressori, lauhdutin ja paisuntaventtiili.
• Kylmäainepiiri: Kylmäainepiiri on maalämpöpumpun sisäinen kierto, jossa varsinainen lämpötilan nosto tapahtuu. Kylmäaine pystyy sitomaan lämpöä matalassa lämpötilassa, höyrystyy, puristuu kompressorissa korkeampaan paineeseen, luovuttaa lämpönsä lauhduttimessa ja palaa paisuntaventtiilin kautta takaisin kiertoon.
• Höyrystin: Höyrystin on lämmönvaihdin, jossa keruuneste luovuttaa lämpöä kylmäaineelle. Tässä vaiheessa keruuneste jäähtyy ja kylmäaine höyrystyy.
• Kompressori: Kompressori puristaa höyrystyneen kylmäaineen korkeampaan paineeseen. Kun paine nousee, myös kylmäainehöyryn lämpötila nousee selvästi. Tämä on se vaihe, jossa energiakaivosta kerätty matalalämpöinen energia saadaan muutettua talon lämmityksessä ja käyttövedessä hyödynnettäväksi lämmöksi.
• Lauhdutin: Lauhdutin on lämmönvaihdin, jossa kuuma kylmäaine luovuttaa lämpönsä talon lämmitysvedelle. Lämmitysvesi siirtää lämmön lattialämmitykseen, pattereihin tai puhalluskonvektoreihin sekä käyttövesivaraajaan.
• Paisuntaventtiili: Kun kylmäaine on luovuttanut lämpönsä lauhduttimessa, sen paine lasketaan paisuntaventtiilissä. Tämän jälkeen kylmäaine jäähtyy ja palaa takaisin höyrystimelle ottamaan vastaan uutta lämpöä keruunesteeltä.
• Käyttövesi- ja lämmitysvaraaja: Varaaja tasaa lämmöntuotantoa ja varmistaa, että lämmintä käyttövettä riittää arjen tarpeisiin. Varaajan koko ja tyyppi vaikuttavat erityisesti suuremmissa perheissä käyttömukavuuteen.
• Vesikiertoinen lämmönjako: Maalämpö siirtää lämmön taloon vesikiertoisen lämmönjaon kautta. Lämmönjako voi olla lattialämmitys, patteriverkosto tai puhalluskonvektorit. Lattialämmitys sopii maalämmölle erityisen hyvin, koska se toimii matalalla menoveden lämpötilalla ja parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta.
• Säätöautomatiikka ja etäohjaus: Säätöautomatiikka ohjaa maalämpöpumpun toimintaa, lämmityskäyriä, käyttöveden tuotantoa ja tarvittaessa sähkövastusta. Monissa moderneissa maalämpöpumpuissa on myös etäohjaus, jonka avulla järjestelmän toimintaa voidaan seurata ja säätää mobiilisovelluksella.

Kenelle maalämpö sopii?

Tilanteet, joissa maalämpö on usein vahva valinta

• Omakotitalo tai suurempi kiinteistö, jossa lämmitysenergian tarve on korkea
• Nykyinen lämmitysmuoto on öljy, suora sähkö, vanheneva lämpöpumppu tai kallis kaukolämpö
• Talossa on jo vesikiertoinen lämmönjako (lattialämmitys tai patterit)
• Tontilla on tilaa ja lupaedellytykset energiakaivon poraamiselle
• Asukkaita on useampia ja lämpimän käyttöveden tarve on suuri
• Tavoitteena on vakauttaa lämmityskustannuksia pidemmällä aikavälillä
• Investointia katsotaan 15–25 vuoden aikajänteellä, ei vain ensimmäisten vuosien takaisinmaksulla

Maalämpö on vahvimmillaan kohteissa, joissa vuosittainen lämmitysenergian tarve on suuri.

Tilanteet, joissa maalämpö ei välttämättä ole järkevin valinta

• Energiankulutus on pieni, esimerkiksi hyvin eristetty pieni omakotitalo, jossa lämmitysenergian tarve jää alle 12 000–15 000 kilowattitunnin vuodessa
• Talossa on suorat sähköpatterit, ja vesikierron rakentaminen olisi suhteettoman kallista
• Tontti on niin ahdas, että porauskalusto ei pääse tarvittavalle paikalle, tai naapuritontteihin jäävät vähimmäisetäisyydet eivät täyty
• Kohde sijaitsee pohjavesialueella tai muulla alueella, jossa porausta on rajoitettu
• Lähialueella kaukolämmön hinta on poikkeuksellisen edullinen, jolloin takaisinmaksu venyy
• Kohteessa asutaan vain muutamia vuosia, jolloin investointi ei ehdi maksaa itseään takaisin
• Talon eristys tai lämmönjako on niin huonossa kunnossa, että ne pitäisi remontoida ennen lämpöpumpun mitoittamista

Juuri siksi kilpailutus ja vaihtoehtojen vertailu kannattaa tehdä ennen päätöstä. Useissa tapauksissa selviää vasta tarjousvaiheessa, kannattaako kohteeseen maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu vai jokin yhdistelmäratkaisu.

👉 Selvitä maalämmön hinta omaan taloosi

Mitä tietoja maalämpötarjouspyyntöön kannattaa antaa?

Maalämpötarjouksen tarkkuus riippuu paljon lähtötiedoista. Mitä paremmin kohde kuvataan, sitä vertailukelpoisempia tarjoukset ovat ja sitä vähemmän loppuhintaan jää avoimia kohtia.

• Nykyinen lämmitysmuoto. Vaikuttaa investoinnin laajuuteen ja vanhan järjestelmän purkutarpeeseen. Esimerkki: öljylämmitys, säiliö maan alla.
• Vuotuinen energiankulutus. Tärkein yksittäinen mitoitusperuste. Esimerkki: 2 800 litraa öljyä, 22 000 kWh sähköä tai 28 MWh kaukolämpöä.
• Talon rakennusvuosi. Antaa kuvan eristystasosta ja lämmönjaon iästä. Esimerkki: 1985.
• Lämmitettävä pinta-ala. Auttaa ristiintarkistamaan kulutustiedon. Esimerkki: 175 m².
• Lämmönjakotapa. Vaikuttaa menoveden lämpötilaan ja vuosihyötysuhteeseen. Esimerkki: lattialämmitys alakerrassa, patterit yläkerrassa.
• Asukasmäärä ja käyttöveden tarve. Mitoittaa varaajan ja pumpun käyttövesitehon. Esimerkki: perhe, neljä henkilöä, kaksi suihkua.
• Teknisen tilan sijainti. Vaikuttaa putkien vetomatkoihin ja työmäärään. Esimerkki: pannuhuone alakerrassa, oma sisäänkäynti ulkoa.
• Tontin koko ja porauskaluston pääsy. Ratkaisee, onnistuuko poraus järkevin kustannuksin. Esimerkki: 1 200 m² tontti, leveä piha-alue.
• Mahdollinen pohjavesialue tai kaavarajoite. Voi vaikuttaa luvitukseen tai estää porauksen. Esimerkki: ei tiedossa rajoitteita.
• Vanhan järjestelmän purkutarve. Iso kuluerä, jos jää huomiotta. Esimerkki: vanha öljykattila ja maan alla oleva säiliö.
• Sähköliittymän koko. Vaikuttaa siihen, riittääkö nykyinen pääsulake. Esimerkki: 3x25 A.
• Toivottu aikataulu. Kertoo asentajalle, ehtiikö kohde sopivaan kalenteriin. Esimerkki: asennus syksyllä, ennen lämmityskautta.
• Kiinnostus vertailla myös ilma-vesilämpöpumppua. Antaa rinnakkaisen vaihtoehdon, jos maalämpö ei ole järkevin. Esimerkki: kyllä, halutaan myös ilma-vesilämpöpumpputarjous.

Jos et tiedä kaikkia tietoja, voit silti jättää tarjouspyynnön. Asentaja voi tarkentaa tiedot kohdekartoituksessa. Tarkimmat tarjoukset kuitenkin syntyvät, kun kulutustieto ja lämmönjakotapa ovat tiedossa.

Maalämpöpumpun hinta pähkinänkuoressa

Mistä loppuhinta koostuu

Tarjouksia ei kannata vertailla pelkän loppuhinnan perusteella. Jos samaan kohteeseen tarjotaan 180 metrin ja 230 metrin kaivoa, tarjoukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Suuremman kaivon tarjous voi olla lähtöhinnaltaan kalliimpi mutta tuottaa elinkaarensa aikana selvästi parempia säästöjä.

👉 Kilpailuta maalämpö ja selvitä oman kohteesi kokonaiskustannukset.  Muistamisen arvoista on, että kotitalousvähennys pienentää kokonaiskustannusta merkittävästi, sillä työn osuudesta voi vähentää osan verotuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa usein jopa tuhansien eurojen säästöä lopulliseen hintaan.

Energiakaivo ja poraus

Mikä energiakaivo on ja kuinka syvä se tyypillisesti on?

Energiakaivo on kallioon porattu lämpökaivo, johon asennettu keruuputkisto siirtää kallioon varastoitunutta lämpöä maalämpöpumpulle. Omakotitaloissa energiakaivon syvyys on usein suuruusluokaltaan noin 150–250 metriä, mutta tarkka syvyys mitoitetaan aina kohteen mukaan.

Energiakaivon poraus on yksi maalämpöhankkeen suurimmista työvaiheista ja kustannuseristä. Keruuputkisto johdetaan kaivannossa kaivosta talon tekniseen tilaan. Energiakaivo porataan tyypillisesti 5–15 metrin päähän talosta. Kaivon syvyys ja sijoitus vaikuttavat suoraan järjestelmän hyötysuhteeseen ja hintaan.

Pienessä ja hyvin eristetyssä talossa riittää usein matalampi kaivo. Suuressa, paljon energiaa kuluttavassa tai käyttöveden tarpeeltaan vaativassa kohteessa tarvitaan syvempi kaivo tai useampi energiakaivo. Kaivon tarvittavaan syvyyteen vaikuttavat esimerkiksi talon lämmitysenergian tarve, käyttöveden kulutus, lämmönjakojärjestelmän lämpötilataso, kallion ominaisuudet ja maantieteellinen sijainti.

Kaivon mitoitusta ei kannata arvioida pelkän neliömäärän perusteella. Jos kaivo on liian lyhyt suhteessa talon energiantarpeeseen, keruupiiri jäähtyy liikaa, maalämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ja sähkövastuksen käyttö voi lisääntyä.

Yksi vai useampi kaivo

Suuremmissa kohteissa, kuten isossa omakotitalossa tai paritalossa, voidaan tarvita kaksi kaivoa. Tällöin kaivot pitää porata riittävän etäälle toisistaan, ettei niiden lämpövaikutusalue ulotu päällekkäin. Tonttitilan riittävyys kannattaa arvioida jo suunnitteluvaiheessa.

Mitä porauksessa pitää huomioida?

Energiakaivon poraaminen vaatii yleensä kunnan rakennusvalvonnan luvan, ilmoituksen tai muun hyväksynnän. Käytännöt vaihtelevat kunnittain, joten ennen hanketta pitää tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnan ohjeet. Monissa kunnissa asiointi tehdään Lupapisteen kautta.

Porauspaikan valinnassa huomioidaan esimerkiksi tontin rajat, naapurikiinteistöt, rakennukset, vesi- ja viemärijohdot, sähkö- ja tietoliikennekaapelit, maanalaiset rakenteet, mahdolliset tunnelit sekä muut energiakaivot. Kunnilla voi olla omia vähimmäisetäisyyksiä energiakaivon sijoittamiselle. Esimerkiksi Helsingissä energiakaivon sijoittamiseen liittyy tarkkoja etäisyysvaatimuksia kiinteistön rajaan ja naapurikiinteistöjen kaivoihin.

Pohjavesialueilla energiakaivon poraaminen voi olla rajoitettua tai edellyttää lisäselvityksiä. Joissain tapauksissa tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan luvan lisäksi vesilain mukainen lupa. Siksi porauskelpoisuus kannattaa selvittää ennen kuin maalämpöä pidetään varmana ratkaisuna.

Hyvässä maalämpötarjouksessa kerrotaan, kuka vastaa lupien hakemisesta, johtoselvityksistä, porauspaikan suunnittelusta, mahdollisista sijaintikatselmuksista ja porausraportista.

Maalämpöpumpun kulutus ja säästö

Miksi maalämpö on energiatehokas

Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä kompressorin, kiertovesipumppujen ja säätöautomatiikan käyttöön. Vastineeksi se tuottaa moninkertaisesti enemmän lämpöä, koska maaperästä saadaan ilmaista lämmitysenergiaa.

Tätä suhdetta kuvaa lämpökerroin ja koko vuoden tasolla vuosihyötysuhde. Hyvin toteutetussa ja oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä yhdellä ostosähkön kilowattitunnilla voidaan tuottaa karkeasti noin 3–4 kilowattituntia lämpöä. Uusien laitteiden esitearvot voivat olla tätä korkeampia, mutta todellinen vuosihyötysuhde riippuu aina kohteesta.

Toteutuvaan hyötysuhteeseen vaikuttavat esimerkiksi energiakaivon mitoitus, keruupiirin lämpötila, lämmönjaon menoveden lämpötila, käyttöveden tarve, pumpun säätö, sähkövastuksen käyttö ja asukkaiden käyttötavat. Maalämpötarjouksessa kannattaa pyytää arvio nimenomaan oman kohteen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta ja vuosihyötysuhteesta, ei katsoa pelkästään laitteen markkinointiesitteen arvoa.

Mistä säästö koostuu

Säästön suuruus riippuu erityisesti seuraavista tekijöistä:

• Nykyinen lämmitysmuoto (öljy, sähkö, kaukolämpö, vanha lämpöpumppu)
• Talon vuosittainen lämmitysenergian tarve
• Sähkön ja kaukolämmön hinta sekä sähkösopimuksen tyyppi
• Lämpimän käyttöveden kulutus
• Lämmönjakojärjestelmän menoveden lämpötila (matala lämpötila parantaa hyötysuhdetta)
• Järjestelmän mitoitus ja säädöt

Lue lisää: sähkön hinta.

Realistiset säästöesimerkit

Esimerkit ovat suuntaa-antavia. Todellinen säästö selviää vasta kohdekohtaisella laskelmalla.

Öljylämmityksestä maalämpöön. Öljylämmityksen vuosikustannus voi olla useita tuhansia euroja, ja öljyn hinnan vaihtelu on suurta. Maalämpöön siirtyessä lämmityskulut tippuvat tyypillisesti merkittävästi, ja samalla päästään eroon säiliön huoltamisesta ja öljyn tilaamisesta.

Suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön. Jos talossa on jo vesikiertoinen lämmönjako, mutta lämmitys hoidetaan suoralla sähköllä, maalämpö pienentää vuosittaista sähkönkulutusta tyypillisesti noin kolmannekseen tai vielä alemmas.

Kaukolämmöstä maalämpöön. Kaukolämmön kannattavuus maalämpöön nähden riippuu vahvasti paikallisesta kaukolämmön hinnasta. Kalliin kaukolämmön alueilla maalämpö voi maksaa itsensä takaisin järkevässä ajassa. Takaisinmaksulaskelmaa tehdessä kannattaa huomioida kaukolämmön todennäköiset hinnankorotukset vertailuajankohdan todennäköisissä kokonaiskustannuksissa. 

Vanhan maalämpöjärjestelmän uusiminen. Maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on tyypillisesti noin 15–20 vuotta, ja hyvin hoidettuna usein pidempäänkin. Uuden pumpun asentaminen vanhan kaivon päälle on murto-osa uuden järjestelmän hinnasta, koska kallein kuluerä eli poraus on jo tehty.

Maalämmön kannattavuus ja takaisinmaksuaika

Milloin maalämpö maksaa itsensä takaisin?

Maalämmön takaisinmaksuaika vaihtelee paljon kohteesta toiseen. Suurissa pientaloissa, joissa nykyinen lämmitysmuoto on kallis, takaisinmaksuaika voi olla usein noin 8–15 vuoden suuruusluokkaa. Öljylämmityksestä luopuvassa, paljon energiaa kuluttavassa talossa takaisinmaksu voi olla tätä nopeampi. Pienessä, vähän energiaa kuluttavassa talossa tai edullisen kaukolämmön alueella takaisinmaksuaika voi taas venyä selvästi pidemmäksi.

Takaisinmaksuun vaikuttavat erityisesti nykyinen lämmitysmuoto, talon vuotuinen energiankulutus, sähkön hinta, öljyn tai kaukolämmön hinta, investoinnin koko, mahdolliset vähennykset tai avustukset, järjestelmän mitoitus ja se, kuinka suuri osa lämmöstä tuotetaan sähkövastuksella.

Maalämmön kannattavuutta ei kannata arvioida pelkän keskimääräisen takaisinmaksuajan perusteella. Hyvässä tarjouksessa pitäisi näkyä arvio investoinnista, vuosittaisesta sähkönkulutuksesta, nykyiseen lämmitysmuotoon verrattavasta säästöstä ja oletuksista, joilla takaisinmaksuaika on laskettu.

EnergiaEkin kautta pyydetyissä tarjouksissa voit vertailla paitsi hintaa, myös sitä, millaisilla oletuksilla eri toimijat arvioivat maalämmön säästön ja takaisinmaksuajan.

Miksi suuri energiankulutus parantaa kannattavuutta

Maalämmön suurin osa kustannuksista on kertainvestointi. Käyttökustannukset ovat suhteellisen pienet. Kun talon vuotuinen lämmitysenergian tarve on suuri, maalämmön tuoma säästö per vuosi kasvaa, mutta investointi pysyy lähes samana, ja takaisinmaksuaika lyhenee.

Miksi halvin tarjous ei aina ole taloudellisesti paras

Halvin tarjous voi sisältää valintoja, jotka näkyvät käyttökustannuksissa myöhemmin: lyhyempi energiakaivo, pienempi pumppu, halvempi varaaja, heikompi takuu tai rajatumpi käyttöönotto. Hyvin toteutettu maalämpö, jonka vuosihyötysuhde on parempi, säästää koko elinkaarensa aikana huomattavasti enemmän kuin tarjousten välinen euromääräinen alkuhintaero.

Kannattavuus eri lähtötilanteissa

• Öljylämmitys. Maalämpö on erittäin usein erinomainen ratkaisu. Vapauttaa öljyn hinnan vaihtelusta, mutta vanhan kattilan ja säiliön purku on huomioitava kustannuksissa.
• Suora sähkölämmitys vesikiertoisella lämmönjaolla. Maalämpö on useimmiten hyvä ratkaisu, koska sähkönkulutus pienenee selvästi.
• Kaukolämpö. Kannattavuus vaihtelee ja riippuu paikallisen kaukolämmön hinnasta.
• Vanha maalämpöjärjestelmä. Pumpun uusiminen on lähes aina kannattavaa, koska uusi pumppu vanhan kaivon päälle on edullisempi kuin koko järjestelmä.
• Pieni hyvin eristetty talo. Kannattavuus on usein vaikea, koska investointi on iso suhteessa säästöihin.
• Suuri vanha omakotitalo. Maalämpö on tyypillisesti hyvin kannattava, koska suuri energiantarve nopeuttaa takaisinmaksua.

Vertaile maalämpötarjoukset

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?

• Investointi asennettuna. Maalämpö tyypillisesti 18 000–30 000 €, ilma-vesilämpöpumppu tyypillisesti 12 000–22 000 €.
• Vuosihyötysuhde. Maalämmöllä tyypillisesti suuruusluokaltaan noin 3–4, kun mitoitus ja toteutus ovat kunnossa. Ilma-vesilämpöpumpulla tyypillisesti hieman matalampi ja vaihtelee enemmän, kovilla pakkasilla selvästi alempi.
• Toiminta pakkasilla. Maalämpö pysyy tehokkaana myös kovilla pakkasilla. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee, kun pakkanen kiristyy.
• Porauksen tarve. Maalämpö edellyttää energiakaivon poraamisen. Ilma-vesilämpöpumppu ei edellytä porausta.
• Tonttivaatimukset. Maalämpö vaatii tilaa kaivolle ja kuljetuskalustolle. Ilma-vesilämpöpumppu vaatii sopivan paikan ulkoyksikölle.
• Asennuksen monimutkaisuus. Maalämpö on suurempi kokonaisuus, jossa on useita vaiheita. Ilma-vesilämpöpumppu on keveämpi asentaa.
• Käyttöikä. Maalämpöpumppu tyypillisesti noin 15–20 vuotta, hyvin hoidettuna usein pidempään, ja kaivo useita vuosikymmeniä. Ilma-vesilämpöpumppu tyypillisesti 12–18 vuotta.
• Takaisinmaksuaika. Maalämmöllä vaihtelee kohteittain, suurissa pientaloissa usein noin 8–15 vuotta. Ilma-vesilämpöpumpulla vaihtelee kohteittain, usein hieman lyhyempi pienemmän investoinnin vuoksi.
• Soveltuvuus suureen energiantarpeeseen. Maalämpö on erinomainen. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä, mutta hyötysuhde tippuu kovilla pakkasilla.
• Soveltuvuus rajalliselle budjetille. Maalämpö on heikompi vaihtoehto kalliin investoinnin takia. Ilma-vesilämpöpumppu on parempi matalamman investoinnin vuoksi.
• Käyttömukavuus. Maalämpö on hiljainen, tasainen ja huoleton. Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö pitää ääntä ja sulattaa itseään talvella.

Maalämpö on usein paras pitkän aikavälin ratkaisu kohteissa, joissa energiankulutus on suuri ja energiakaivon poraaminen on mahdollista. Ilma-vesilämpöpumppu voi olla järkevämpi, jos haluat pienemmän investoinnin, poraus ei onnistu tai kohteen energiantarve on maltillinen.

Saman tarjouspyyntölomakkeen kautta voi pyytää sekä maalämpö- että ilma-vesilämpöpumpputarjoukset, ja niiden takaisinmaksulaskelmat antavat hyvän kuvan siitä, kumpi sopii kohteeseen paremmin.

Lue myös: Ilma-vesilämpöpumppu, hinta, kulutus ja kannattavuus

Maalämpö verrattuna muihin lämmitysmuotoihin

Maalämpö vs öljylämmitys

Öljylämmitys on monessa kohteessa tullut tiensä päähän. Öljyn hinta vaihtelee voimakkaasti, säiliön huoltovelvoitteet ovat kasvaneet, ja vanha kattila voi hajota odottamatta. Maalämpö korvaa öljyn käytännössä kokonaan ja vakauttaa lämmityskustannukset. Vanhan öljyjärjestelmän purku voidaan yleensä sisällyttää maalämpötarjoukseen.

Maalämpö vs sähkölämmitys

Suora sähkölämmitys reagoi sähkön hintaan välittömästi. Maalämpö pienentää sähkönkulutusta usein kolmannekseen tai vielä alemmas, jos lähtötilanne on suora sähkölämmitys. Jos talossa ei ole vesikiertoa, lämmönjakojärjestelmän rakentaminen on huomioitava investoinnissa.

Maalämpö vs kaukolämpö

Kaukolämmön suurin etu on huolettomuus. Asiakkaan ei tarvitse omistaa omaa lämmöntuotantolaitetta, huolehtia energiakaivosta tai seurata lämpöpumpun toimintaa. Kaukolämpö voi olla erityisen vaivaton ratkaisu tiiviillä kaupunkialueella ja kohteissa, joissa omaan lämmitysjärjestelmään ei haluta tehdä suurta investointia.

Kaukolämmön heikkous on se, että asiakas on sidottu paikalliseen kaukolämpöyhtiöön ja sen hinnoitteluun. Kaukolämpöä ei voi kilpailuttaa samalla tavalla kuin sähkösopimusta, ja kokonaiskustannukseen vaikuttavat sekä energiamaksu että perusmaksu. Jos kaukolämmön hinta on alueella korkea tai noussut nopeasti, maalämpö voi olla taloudellisesti kiinnostava vaihtoehto.

Maalämpöön siirtymistä harkitessa kannattaa selvittää oman kaukolämpösopimuksen päättämisen ehdot. Erityisesti liittymismaksun palautus tai palauttamatta jättäminen riippuu lämpösopimuksesta ja kaukolämpöyhtiön ehdoista. Sopimuksessa voidaan erikseen määritellä, palautetaanko liittymismaksu tai osa siitä sopimuksen päättyessä. Mahdollisesta palautuksesta voidaan myös vähentää esimerkiksi avoimia saatavia sekä liittymän purkamisesta tai irtikytkennästä aiheutuvia kustannuksia.

Ennen päätöstä kannattaa pyytää kaukolämpöyhtiöltä kirjallinen tieto sopimuksen päättämisen ehdoista, mahdollisesta liittymismaksun palautuksesta, irtikytkennän kustannuksista ja siitä, mitä nykyinen kaukolämpö maksaa vuodessa perusmaksuineen. Näitä tietoja tarvitaan, jotta maalämpötarjouksen takaisinmaksuaikaa voi verrata nykyiseen tilanteeseen.

Kun kilpailutat maalämmön EnergiaEkin kautta, voit verrata maalämpötarjouksen investointia nykyisen kaukolämmön vuosikustannukseen ja sopimuksen päättämisestä aiheutuviin kuluihin.

Maalämpö vs pelletti tai puulämmitys

Pelletti ja puu ovat edullisia polttoaineita, mutta ne vaativat työtä, varastotilaa ja huoltoa. Maalämpö on huomattavasti huolettomampi ratkaisu. Pelletin tai puun rinnalle maalämpö voi tulla esimerkiksi silloin, kun perhetilanne muuttuu eikä haluta enää itse hoitaa lämmitystä.

Maalämpö vs hybridilämmitys

Hybridiratkaisuissa yhdistetään esimerkiksi lämpöpumppu ja varaava takka tai aurinkosähkö ja maalämpö. Maalämmön rinnalle aurinkosähkö pienentää ostosähkön tarvetta etenkin keväästä syksyyn.

Mitä asiakkaan kannattaa katsoa kokonaisuudessa

• Rahallinen säästö koko elinkaarella, ei vain ensimmäisinä vuosina
• Huolettomuus arjessa
• Käyttömukavuus ja sisäilman tasaisuus
• Energian hinnan riski tulevaisuudessa
• Investoinnin koko ja rahoitusvaihtoehdot
• Huollon tarve ja varaosien saatavuus
• Vaikutus kiinteistön arvoon ja energialuokkaan

Maalämpö vanhaan taloon

Vanhassa talossa maalämmön kannattavuus selviää usein jo lämmityslaskua katsomalla. Mitä kalliimpi nykyinen lämmitysmuoto on ja mitä isompi vuotuinen kulutus, sitä vahvempi peruste maalämmölle on.

Vanhan talon kohdalla kannattaa kuitenkin varmistaa muutama asia:

• Eristystaso. Heikosti eristetyssä talossa lämmitysenergian tarve on suuri, mikä lisää maalämmön säästöpotentiaalia, mutta samalla vaatii pumpulta enemmän tehoa.
• Patteriverkoston kunto. Vanhat patterit on mitoitettu korkeammille menoveden lämpötiloille kuin lattialämmitys. Maalämpö toimii vanhojen pattereiden kanssa, mutta vuosihyötysuhde on tyypillisesti hieman matalampi kuin lattialämmityksessä.
• Tekninen tila. Vanhassa öljytalossa on usein valmis pannuhuone, johon maalämpöpumppu ja varaajat sopivat hyvin.
• Mitoituksen tarkkuus. Vanhan talon kohdalla on erityisen tärkeää, että pumppu mitoitetaan todellisten kulutuslukujen mukaan, ei pelkän neliömäärän perusteella.

Useimmissa vanhoissa öljytaloissa maalämpö on yksi parhaista käytettävissä olevista vaihtoehdoista, kunhan kaivo, pumppu ja lämmönjako mitoitetaan oikein.

Missä maalämmön ääni syntyy ja miksi lattialämmitys sopii hyvin maalämmön pariksi?

Maalämpö on arjessa yleensä hyvin huomaamaton lämmitysjärjestelmä. Energiakaivo, keruuputkisto ja mahdolliset maapiirit sijaitsevat talon ulkopuolella ja ovat pääosin näkymättömissä. Keruunesteen liikkuminen energiakaivossa ei aiheuta asukkaalle kuuluvaa ääntä.

Varsinainen ääni syntyy maalämpöpumpun luona teknisessä tilassa, jossa kompressori, kiertovesipumput ja muut koneiston osat toimivat. Hyvin asennetussa järjestelmässä ääni jää yleensä tekniseen tilaan eikä häiritse asumista. Siksi pumpun sijoituspaikka, tärinänvaimennus, putkistojen kiinnitykset ja läpivientien toteutus ovat tärkeitä asennuksen yksityiskohtia.

Jos talossa on vanha vesikiertoinen patteriverkosto - kuten aiemmin öljylämmitteisissä taloissa usein on - ääni tai värinä voi joissain kohteissa kantautua patteriverkoston kautta herkemmin kuin lattialämmitystalossa. Tämä ei ole maalämmön normaali tavoitetila, vaan suunnittelussa ja asennuksessa huomioitava asia. Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyvässä talossa teknisen tilan äänimaailma ei välttämättä muutu ratkaisevasti, koska myös öljylämmityksessä ääntä syntyy tyypillisesti öljypolttimesta, puhaltimesta, öljypumpusta, kiertovesipumpuista ja savukaasujen kulusta. Öljypoltin ja siihen liittyvä tekniikka voivat aiheuttaa käynnistysääniä, huminaa ja tärinää etenkin vanhemmissa järjestelmissä. Kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, öljypolttimen ääni poistuu. Tilalle tulee maalämpöpumpun kompressorin ja kiertovesipumppujen ääni teknisessä tilassa. Hyvin asennettuna maalämpö on arjessa yleensä hiljainen, mutta äänen kantautuminen riippuu teknisen tilan sijainnista, rakenteista, putkistojen kiinnityksistä ja tärinänvaimennuksesta.

Vesikiertoinen lattialämmitys on maalämmölle erityisen hyvä pari ennen kaikkea siksi, että se toimii matalalla menoveden lämpötilalla. Kun lämmitysvettä ei tarvitse kuumentaa yhtä paljon kuin vanhassa patteriverkostossa, maalämpöpumppu pystyy toimimaan paremmalla hyötysuhteella. Tämä voi pienentää kompressorin sähkönkulutusta, parantaa käyttömukavuutta ja vähentää maalämpöyksikön sähköllä toimivan lisävastuksen tarvetta kylmillä keleillä.

Lattialämmityksen toinen etu on tasainen ja hiljainen lämmönjako. Lämpö leviää laajalle lattiapinnalle ilman näkyviä sisäyksiköitä, puhallinääntä tai ulkoyksikköä. Käytännössä maalämpö eroaa esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpusta siinä, ettei pihalle tarvita ääntä tuottavaa ulkoyksikköä. Tämä vähentää sekä äänellistä että visuaalista haittaa omakotialueilla.

Maalämpö patterilämmitykseen

Maalämpö sopii myös patterilämmitykseen, ei vain lattialämmitykseen. Patterijärjestelmissä menoveden lämpötila on tyypillisesti korkeampi kuin lattialämmityksessä, mikä laskee vuosihyötysuhdetta hieman. Tästä huolimatta patterilämmitys ja maalämpö muodostavat usein hyvin toimivan kokonaisuuden.

Hyvä asentaja tarkistaa kohteessa kahta asiaa erityisesti:

• Onko patterit mitoitettu siten, että talo lämpenee riittävästi myös matalammilla menoveden lämpötiloilla
• Onko jossakin huoneessa selvästi alimitoitettu patteri, joka pakottaisi nostamaan koko verkoston menoveden lämpötilaa

Vanhat pienet patterit voivat joskus vaatia tarkempaa mitoitusta, yksittäisten pattereiden vaihtoa tai lämmönjaon tasapainotusta. Tämä on tyypillisesti huomattavasti pienempi investointi kuin koko vesikierron rakentaminen, ja se parantaa pumpun hyötysuhdetta koko elinkaaren ajan.

Maalämpö öljylämmityksen tilalle

Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön on usein yksi kannattavimmista energiaremonteista. Säästöpotentiaali on tyypillisesti suuri, koska öljyn hinta on volatiili, ja vuosittaiset kulut ovat ehtineet kasvaa kymmenien tuhansien eurojen tasolle elinkaaren aikana.

Käytännön hyödyt vaihdoksesta:

• Lämmityskulut tippuvat tyypillisesti merkittävästi
• Vapautuminen öljyn hinnan vaihtelusta
• Säiliön ja kattilan huolto loppuu
• Pannuhuone vapautuu osittain muuhun käyttöön
• Korotettu kotitalousvähennys voi pienentää työn osuuden kustannuksia (lisätietoja FAQ-osiossa)

Tarjouksia pyytäessä kannattaa varmistaa, että öljykattilan ja säiliön purku ja säiliön käytöstäpoisto sisältyvät tarjoukseen. Erityisesti maan alle asennetut säiliöt vaativat asianmukaisen tyhjennyksen ja käsittelyn.

Maalämpö sähkölämmityksen tilalle

Maalämpö sopii sähkölämmityksen korvaajaksi, mutta ratkaisun laajuus riippuu siitä, millaiset lämmönjakolaitteet talossa on.

Vaihtoehto 1: talossa on jo vesikiertoinen lämmönjako

Tämä on edullisempi lähtötilanne. Maalämpöpumppu liitetään suoraan olemassa olevaan vesikiertoon, ja lämmityksen sähkönkulutus tippuu tyypillisesti noin kolmannekseen tai vielä alemmas. Investointi pysyy tyypillisellä omakotitalon hintahaarukalla.

Vaihtoehto 2: talossa on suorat sähköpatterit

Tässä tilanteessa vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen on osa hanketta. Vesikierron rakentaminen voi nostaa kokonaisinvestointia useilla tuhansilla euroilla, ja kannattavuus pitää laskea huolella. Joissakin kohteissa ilma-vesilämpöpumppu tai ilmalämpöpumppu voi olla taloudellisempi vaihtoehto, varsinkin jos kohteen energiankulutus on maltillinen.

Tarjouspyynnössä kannattaa kertoa selkeästi, onko talossa jo vesikiertoa, ja mainita kiinnostus vertailla myös ilma-vesilämpöpumppua.

Maalämpö ja aurinkopaneelit

Aurinkopaneelit ja maalämpö täydentävät toisiaan hyvin. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä keväästä syksyyn, juuri silloin kun aurinkoa on paljon ja maalämpöpumppu kuluttaa sähköä lähinnä käyttöveden lämmittämiseen ja tasaiseen pohjalämpöön.

Talven huippukulutusta aurinkopaneelit eivät yksin ratkaise, koska tuotto on talvikuukausina pieni. Yhdistelmä on silti käytännössä järkevä: aurinkosähkö pienentää maalämpöpumpun ostosähkön tarvetta merkittävästi keväästä syksyyn, ja samalla pienentää koko kotitalouden sähkölaskua.

Jos suunnittelet sekä maalämpöä että aurinkopaneeleita, kannattaa miettiä, hankitko ne samanaikaisesti vai eri vaiheissa. Sähkötyöt voi joskus tehdä järkevästi yhdellä urakalla, mikä pienentää kokonaiskustannuksia.

Maalämpöpumpun huolto ja käyttöikä

Maalämpöjärjestelmä on suhteellisen huoltovapaa, mutta säännöllinen seuranta ja muutaman vuoden välein tehtävä huolto pidentävät käyttöikää ja varmistavat hyvän vuosihyötysuhteen säilymisen.

Maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on tyypillisesti noin 15–20 vuotta. Hyvin mitoitetussa, oikein asennetussa ja säännöllisesti huolletussa kohteessa pumppu voi käytännössä palvella pidempäänkin, usein noin 20–25 vuotta.

Kompressori on pumpun tärkein ja kallein kuluva osa. Sen käyttöikään vaikuttavat erityisesti käyntitunnit, käynnistysten määrä, järjestelmän mitoitus, keruupiirin toiminta, lämmönjaon menoveden lämpötilat ja huollon laatu. Alimitoitettu järjestelmä, runsas pätkäkäynti tai puutteellinen huolto voivat lyhentää kompressorin käyttöikää huomattavasti.

Energiakaivo ja keruupiiri kestävät yleensä selvästi pidempään kuin pumppulaite. Kun pumppu tulee elinkaarensa päähän, vanhan maalämpöjärjestelmän uusimisessa voidaan usein hyödyntää olemassa olevaa energiakaivoa ja keruupiiriä, jos niiden kunto ja mitoitus vastaavat uuden pumpun tarpeita.

Varaajia, kiertovesipumppuja, venttiilejä ja antureita voidaan uusia osakohtaisesti ilman koko järjestelmän vaihtoa. Tämä pidentää käytännössä koko järjestelmän taloudellista käyttöikää.

Maalämpöjärjestelmän osien tyypilliset käyttöiät

• Maalämpöpumppu, eli kompressori ja muu koneisto. Tyypillinen käyttöikä noin 15–20 vuotta, hyvin hoidettuna usein pidempään. Tekninen käyttöikä riippuu mitoituksesta, käyntitunneista, käynnistysten määrästä, asennuksesta ja huollosta.
• Kompressori. Usein noin 15–20 vuotta. Kompressori on pumpun tärkein ja kallein kuluva osa, ja sen elinikää lyhentävät muun muassa väärä mitoitus, runsas pätkäkäynti, korkeat lämpötilat ja puutteellinen huolto.
• Energiakaivo ja keruupiiri. Yleensä useita vuosikymmeniä. Kaivo ja keruuputkisto kestävät tyypillisesti huomattavasti pidempään kuin itse pumppulaite, ja niitä voidaan usein hyödyntää vanhan pumpun uusimisessa, jos mitoitus ja kunto ovat riittävät.
• Varaajat, kiertovesipumput, venttiilit ja anturit. Käyttöikä vaihtelee osakohtaisesti. Näitä voidaan uusia tarpeen mukaan ilman koko maalämpöjärjestelmän vaihtamista.

Käyttöikää ei kannata ajatella yhtenä päivämääränä, jolloin koko maalämpöjärjestelmä vaihdetaan. Usein ensin ikääntyy pumppulaite tai sen kompressori, kun taas energiakaivo ja keruupiiri jäävät käyttöön seuraavankin pumpun kanssa. Siksi vanhan maalämpöpumpun uusiminen on yleensä selvästi edullisempi hanke kuin kokonaan uuden maalämpöjärjestelmän rakentaminen.

Suositeltavia huolto- ja seurantatoimia

• Vuotuinen tarkistus, jossa katsotaan keruunesteen paine ja koostumus
• Sähköenergiankulutuksen seuranta (poikkeamat voivat kertoa säädön poikkeamisesta tai kaivon vajauksesta)
• Käyttöveden lämpötilan toiminta ja legionellan estopolttojen toiminta
• Säätökäyrien tarkistus muutaman vuoden välein, etenkin remonttien tai eristyksen parannusten jälkeen

Huomioitavaa maalämpöurakkaan valmistautuessasi

Maalämpö, lupa ja rakennusvalvonta

Energiakaivon poraaminen vaatii yleensä kunnan rakennusvalvonnan luvan, ilmoituksen tai muun hyväksynnän. Käytännöt vaihtelevat kunnittain, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi tontin sijainti, pohjavesialueet, maanalaiset rakenteet, kaavamääräykset, etäisyydet naapureihin ja kunnan rakennusjärjestys.

Ennen maalämpöhanketta kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnan ohjeet. Monissa kunnissa hakemus tai neuvontapyyntö tehdään Lupapisteen kautta. Käytännössä maalämpöurakoitsija auttaa usein tarvittavien tietojen ja liitteiden kokoamisessa, mutta vastuut kannattaa varmistaa tarjouksesta.

Tarjouspyynnössä on hyvä mainita, jos kohde sijaitsee pohjavesialueella, ranta-alueella tai erityisalueella, jolla voi olla rajoituksia.

Maalämpöpumpun mitoitus

Miksi mitoitus on niin kriittinen

Maalämpöjärjestelmän mitoitus on yhtä tärkeää kuin laitteen valinta. Oikein mitoitettu järjestelmä toimii hiljaisesti, taloudellisesti ja vakaasti. Väärin mitoitettu järjestelmä voi nostaa sähkönkulutusta vuosittain tuhansia kilowattitunteja tai tuottaa riittämättömästi käyttövettä.

Neliöt eivät yksin riitä

Talon todellinen lämmitysenergian tarve riippuu monesta asiasta:

• Vuotuinen lämmitysenergian kulutus, kilowattitunteina
• Käyttöveden tarve ja perheen koko
• Lämmönjakojärjestelmä: lattialämmitys (matala lämpötila) vai patterit (korkeampi lämpötila)
• Talon ikä, eristyksen taso ja ikkunoiden kunto
• Asukkaiden tavoitelämpötilat
• Mahdollinen aurinkosähkön tuotanto

Alimitoitetun pumpun riskit

• Sähkövastus käynnistyy usein, mikä kasvattaa sähkölaskua
• Lämmin käyttövesi saattaa loppua kesken
• Pumppu käy lähes jatkuvasti, mikä lisää komponenttien kulumista
• Vuosihyötysuhde jää selvästi tavoitellusta
• Kovilla pakkasilla teho ei riitä, ja sisälämpötila voi laskea

Ylimitoitetun pumpun riskit

• Investointi on tarpeettoman suuri
• Pumppu käy lyhyitä jaksoja, mikä rasittaa kompressoria ja voi lyhentää käyttöikää
• Säätö voi olla haastavaa, ja huoneisto lämpiää epätasaisesti

Energiakaivon mitoitus

Pumpun mitoituksen rinnalla pitää aina mitoittaa myös energiakaivo. Hyvin mitoitettu kaivo varmistaa, että lämpötila pysyy riittävänä myös pakkaskuukausina ja vuosien kuluessa.

Alimitoitettu kaivo on yksi yleisimmistä ja kalleimmista mitoitusvirheistä, koska sen seuraukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Jos kaivo on liian lyhyt suhteessa kohteen vuotuiseen lämmönottoon, kalliosta otetaan vuosittain enemmän lämpöä kuin se ehtii palauttaa ympäröivästä kalliomassasta. Tämä näkyy keruunesteen lämpötilan vuosittaisena laskuna ja sitä kautta heikkenevänä vuosihyötysuhteena. Pahimmillaan järjestelmä joutuu turvautumaan toistuvasti sähkövastukseen, ja koko investoinnin kannattavuus heikkenee. Toisin kuin pumpun, kaivon korjaaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, joten alimitoituksen riski on syytä karsia heti suunnitteluvaiheessa.

Sähkövastuksen rooli

Maalämpöpumpussa on tyypillisesti sähkövastus, joka käynnistyy vain harvoissa huippupakkasissa tai silloin, kun käyttövettä lämmitetään korkeampaan lämpötilaan legionellan estämiseksi. Hyvin mitoitetussa järjestelmässä pumpun teho mitoitetaan noin 60–80 prosenttiin rakennuksen huipputeholuvusta, jolloin pumppu tuottaa valtaosan vuotuisesta lämmitysenergiasta ja sähkövastuksen osuus jää pieneksi.

Miksi tarjoukset voivat erota paljon toisistaan

Tarjousten erot syntyvät usein kaivon mitoituksesta, varaajaratkaisusta ja siitä, mitä asennukseen sisältyy. Jos samaan kohteeseen tarjotaan 180 metrin ja 230 metrin kaivoa, tarjoukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Maalämmön asennus

Maalämpöprojekti etenee tyypillisesti seuraavissa vaiheissa.

1. Kohdekartoitus ja energiantarpeen arviointi. Asentaja käy läpi talon nykyisen lämmitysmuodon, kulutushistorian, lämmönjaon ja teknisen tilan.
2. Mitoitus ja järjestelmän suunnittelu. Pumpun teho, kaivon syvyys, varaaja ja ohjaus suunnitellaan kohdekohtaisesti.
3. Energiakaivon lupien ja porauksen valmistelu. Asentaja hoitaa tarvittavat luvat ja sopii porauspaikan tontille yhdessä asiakkaan kanssa.
4. Poraus ja keruuputkiston asennus. Itse poraustyö kestää tyypillisesti muutamasta päivästä viikkoon.
5. Maalämpöpumpun ja varaajan asennus. Tekninen tila valmistellaan, vanhat järjestelmät puretaan tarvittaessa, ja uusi pumppu sekä varaaja asennetaan paikoilleen.
6. Kytkentä vesikiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveteen. Putkityöt yhdistävät pumpun lämmönjakoon ja käyttöveden kiertoon.
7. Sähkötyöt. Sähkösyöttö, ohjaukset ja mahdolliset pääkeskuksen muutokset toteuttaa sähköasentaja.
8. Käyttöönotto, säätö ja opastus. Järjestelmä säädetään kohteeseen sopivaksi, ja asukkaalle annetaan opastus ohjauksen, etäkäytön ja käyttöveden lämmityksen säätöön.

Maalämmön varsinainen työmaavaihe on omakotitalossa usein yllättävän lyhyt. Energiakaivon poraus kestää tyypillisesti 1–3 päivää, ja maalämpöpumpun, varaajan sekä putki- ja sähkökytkentöjen asennus tehdään usein muutamassa päivässä. Monessa kohteessa varsinainen poraus- ja asennustyö valmistuu noin 3–7 työpäivässä.

Koko projektin läpimenoaika on kuitenkin pidempi, koska ennen työmaavaihetta tarvitaan mitoitus, tarjousvertailu, mahdollinen kohdekartoitus, lupa- tai ilmoitusasiat, laitteiden toimitus ja porauksen aikataulutus. Käytännössä päätöksestä käyttöönottoon kannattaa varata vähintään muutamia viikkoja, ja kiireisinä kuukausina tai lupakäsittelyn venyessä aikataulu voi olla pidempi.

Asumista ei yleensä tarvitse keskeyttää maalämpöurakan ajaksi. Poraus tapahtuu ulkona, ja teknisen tilan työt voidaan useimmiten järjestää niin, että lämmitys- ja käyttövesikatko jää mahdollisimman lyhyeksi. Vanhan lämmitysjärjestelmän purku ja uuden maalämpöpumpun kytkentä voivat kuitenkin aiheuttaa lyhyen katkon lämmitykseen tai lämpimään käyttöveteen. Katkon ajankohta ja kesto kannattaa sopia urakoitsijan kanssa etukäteen.

Miten maalämpöurakkaan kannattaa valmistautua?

Maalämpöurakka ei yleensä estä asumista, mutta se näkyy ja kuuluu arjessa muutaman päivän ajan. Porauskalusto tarvitsee pihalle riittävän kulkureitin ja työskentelytilan, ja porauksesta syntyy ääntä, tärinää, porauslietettä ja tilapäistä sotkua. Piha kannattaa tyhjentää porauspaikan ja kulkureitin ympäriltä esimerkiksi autoista, peräkärryistä, istutuslaatikoista ja irtotavaroista.

Ennen urakkaa kannattaa varmistaa ainakin nämä:

- porauskalustolle on sovittu selkeä kulkureitti tontille
- porauspaikan ympärillä on riittävästi työskentelytilaa
- tekniseen tilaan on vapaa kulku
- vanhan kattilan, varaajan tai öljysäiliön purkuvastuut on sovittu
- sähkö- ja putkitöiden rajaukset on kirjattu tarjoukseen
- lämmityksen ja lämpimän käyttöveden mahdollinen katko on ajoitettu sopivaan hetkeen
- kotona tarvittavat erityistarpeet, kuten pienet lapset, etätyö, lemmikit tai lämmin käyttövesi, on kerrottu urakoitsijalle etukäteen
- pihan suojaus ja porausjätteen siivous on sovittu kirjallisesti
- käyttöönoton yhteydessä sovitaan, miten järjestelmän perusasetukset, käyttövesi ja lämmityskäyrä tarkistetaan

Usein urakan häiritsevin vaihe on energiakaivon poraus, ei itse maalämpöpumpun kytkentä. Porauspäivinä pihalla on raskasta kalustoa ja ääntä, mutta sisällä asuminen onnistuu yleensä normaalisti. Teknisen tilan kytkentävaiheessa haitta painottuu mahdolliseen lämpimän veden ja lämmityksen katkoon.

Maalämpöpumppumerkit Suomessa

Suomessa saatavilla olevia tunnettuja maalämpöpumppumerkkejä ovat muun muassa NIBE, Thermia, Bosch, Gebwell, Jäspi/Jämä, CTC, Vaillant ja Viessmann. Lisäksi vanhoissa järjestelmissä ja huoltokohteissa voi tulla vastaan esimerkiksi Oilon-, Lämpöässä- ja IVT-laitteita.

Merkkilista ei kuitenkaan yksin ratkaise hyvää maalämpöhanketta. Asiakkaan kannalta tärkeämpää on, että pumppu, energiakaivo, varaaja, käyttövesiratkaisu ja lämmönjako mitoitetaan juuri kyseiseen taloon. Sama laite voi toimia erinomaisesti yhdessä kohteessa ja heikommin toisessa, jos mitoitus, kaivon syvyys tai käyttöönoton säädöt eivät vastaa talon todellista energiantarvetta.

Maalämpötarjouksia vertaillessa kannattaa katsoa ainakin:

• mikä pumppumalli tarjouksessa on
• millä perusteella laitteen teho on valittu
• kuinka syvä energiakaivo tarjoukseen sisältyy
• millainen käyttövesi- tai varaajaratkaisu tarjoukseen kuuluu
• millaiset takuut, huolto ja varaosien saatavuus merkillä ja asentajalla on
• onko asentajalla kokemusta juuri kyseisestä merkistä ja vastaavista kohteista

Maalämpöhankkeessa asentajan osaaminen ja suunnittelun laatu ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin laitteen merkki. Hyvä tarjous perustelee, miksi juuri kyseinen pumppu, teho, varaaja ja energiakaivon mitoitus sopivat asiakkaan taloon.

Maalämpöpumppu kokemuksia

Maalämmöstä on kerätty kokemuksia kymmenientuhansien suomalaisten talouksien verran. Kokemukset jakautuvat sekä erittäin hyviin että pettymyksiin, ja ero näiden välillä syntyy lähes aina suunnittelun, mitoituksen ja asennuksen laadusta.

Tyypillisesti positiiviset kokemukset

• Lämmityskustannukset tippuvat selvästi, etenkin öljystä siirryttäessä
• Lämpö on tasainen, ja kova pakkanen ei näy sisälämpötilassa
• Järjestelmä on hiljainen, eikä vaadi juuri arjen huomiota
• Käyttövesi riittää hyvin, kun varaaja on mitoitettu kohteen mukaan
• Vapautuminen polttoaineen tilaamisesta tai säiliön huollosta koetaan helpotukseksi

Tyypillisesti negatiiviset kokemukset

• Kaivo on alimitoitettu, ja sähkönkulutus on odotettua suurempi
• Pumppu käy paljon sähkövastuksella pakkasilla, koska teho jää pieneksi
• Käyttövesi loppuu kesken suihkussa, koska varaaja on liian pieni
• Säädöt eivät ole kohdallaan käyttöönoton jälkeen
• Tarjouksessa ei ollut riittävän selkeästi eritelty, mitä se sisältää, ja loppulasku oli odotettua suurempi

Miten hyvät kokemukset syntyvät

• Mitoitus tehdään konkreettisten kulutuslukujen pohjalta
• Energiakaivo mitoitetaan riittävän pitkäksi
• Varaaja valitaan perheen koon ja käyttöveden tarpeen mukaan
• Tarjouksesta käydään läpi mitä se sisältää ja mitä se ei sisällä
• Käyttöönoton yhteydessä järjestelmä säädetään kohteeseen sopivaksi

Sama investointi voi tuottaa kymmeniä tuhansia euroja säästöä elinkaarensa aikana, mutta vain jos kokonaisuus on tehty oikein.

Tarjousten vertailu

Maalämpötarjouksia ei kannata vertailla pelkän loppuhinnan perusteella. Eri tarjoukset voivat sisältää eri laajuisen toimituksen, eri tehoisia pumppuja ja eri syviä kaivoja.

Mitä maalämpötarjouksesta pitää tarkistaa

• Kokonaishinta ja arvonlisäveron sisältyminen
• Pumpun teho, malli ja merkki
• Energiakaivon mitoitettu syvyys ja sisältyykö poraus hintaan
• Mahdolliset metripohjaiset porauslisät, jos kaivo on todellisuudessa syvempi
• Sisältyvätkö sähkötyöt
• Sisältyvätkö LVI- ja putkityöt teknisessä tilassa
• Sisältyykö vanhan järjestelmän purku ja säiliön käytöstäpoisto
• Käyttövesiratkaisu ja varaajan koko
• Puskurivaraaja tai muu varaajaratkaisu
• Pumpun ja muiden komponenttien takuut
• Huoltosopimuksen saatavuus ja vuosihinta
• Arvioitu vuosihyötysuhde kohteessa
• Toimitus- ja asennusaikataulu
• Referenssit
• Mahdolliset lisätyöt, rajaukset ja varaumat

Vertailtavat kohdat ja mitä kannattaa kysyä

• Kokonaishinta. Antaa yleiskuvan, mutta vaatii rinnalle sisältötarkistuksen. Kysy: "Mitä tämä summa kattaa, ja mitkä ovat mahdolliset lisäkustannukset?"
• Pumpun malli ja teho. Vaikuttaa hyötysuhteeseen ja käyttömukavuuteen. Kysy: "Miten pumpun teho on mitoitettu juuri tämän talon kulutukseen?"
• Kaivon syvyys. Vaikuttaa suoraan vuosihyötysuhteeseen ja säästöön. Kysy: "Mihin syvyyteen tarjous perustuu, ja mitä syvempi metri maksaa?"
• Sisältyykö poraus. Suuri kuluerä, joka unohtuu helposti tarjouksesta. Kysy: "Onko poraustyö, kuljetus ja työmaajärjestelyt mukana?"
• Sähkötyöt. Tarvitaan aina, eikä saa unohtua hinnasta. Kysy: "Onko sähkötyöt, ohjauskytkennät ja pääkeskuksen muutokset mukana?"
• Vanhan järjestelmän purku. Voi maksaa erikseen tuhansia euroja. Kysy: "Onko öljykattilan tai sähkövaraajan purku ja säiliön käytöstäpoisto mukana?"
• Käyttövesiratkaisu. Vaikuttaa arjen mukavuuteen. Kysy: "Riittääkö käyttövesi meidän perheelle, ja millaisella varaajalla?"
• Varaajaratkaisu. Vaikuttaa pumpun käyntijaksoihin. Kysy: "Tarvitsemmeko erillisen puskurivaraajan, ja onko se tarjouksessa?"
• Takuut. Vähentävät riskiä komponenttirikoissa. Kysy: "Kuinka pitkä takuu on pumpulla, varaajalla ja porauksella?"
• Huolto. Pitkän käyttöiän edellytys. Kysy: "Tarjoatteko huoltosopimusta, ja mikä on vuosittainen huoltohinta?"
• Vuosihyötysuhde. Kertoo todellisen energiatehokkuuden. Kysy: "Mikä on arvioitu vuosihyötysuhde juuri tähän kohteeseen?"
• Toimitusaikataulu. Tärkeä esimerkiksi öljylämmityksen päättyessä. Kysy: "Milloin asennus voidaan tehdä, ja onko aikataulu sitova?"
• Referenssit. Antavat kuvaa asentajan kokemuksesta. Kysy: "Voitteko nimetä vastaavanlaisia kohteita lähialueelta?"
• Lisätyöt ja rajaukset. Estävät yllätyslaskut. Kysy: "Mitä tarjous ei kata, ja mitä mahdolliset lisätyöt tyypillisesti maksavat?"

Aloita maksuton kilpailutus

Näin EnergiaEki auttaa vertaamaan maalämpötarjouksia

EnergiaEki on energiaremonttien hintavertailupalvelu. Emme myy yhden valmistajan laitteita emmekä kuulu mihinkään asentajaketjuun, joten voimme välittää tarjouspyyntösi useille toimijoille puolueettomasti.

Käytännössä:

• Yksi tarjouspyyntö tavoittaa useita paikallisia ja alueellisia toimijoita
• Saat tarjoukset, joita voit vertailla rinnakkain
• Voit tarkastella hintaa, kaivon mitoitusta, pumppua, varaajaa, töiden sisältöä ja takuita
• Kilpailutus on asiakkaalle maksuton ja sitoumukseton
• Asiakas päättää itse, kenen kanssa jatkaa

Emme lupaa, että EnergiaEkin kautta saat varmasti markkinoiden halvimman tarjouksen, vaan että saat vertailtavat tarjoukset ja päätösperusteet samaan paikkaan. Tämä on usein arvokkaampaa kuin pelkkä alin hinta, koska maalämmössä halvin loppuhinta voi olla elinkaaren aikana huomattavasti kalliimpi ratkaisu kuin hieman kalliimpi mutta paremmin mitoitettu tarjous.

Kilpailuta maalämpöpumppu helposti

Maalämpö on pitkäaikainen investointi, jossa oikea mitoitus, poraus, asennus ja kokonaisuuden suunnittelu ratkaisevat lopputuloksen. EnergiaEkin kautta lähetät yhden tarjouspyynnön ja saat useita tarjouksia paikallisilta ja alueellisilta toimijoilta. Vertailet kokonaisuutta, et vain hintaa.

Kilpailutus on sinulle maksuton eikä sido sinua ostamaan.

Kilpailuta maalämpö

• Yksi lomake, useita tarjouksia
• Maksuton ja sitoumukseton
• Tarjoukset paikallisilta ja alueellisilta asentajilta