Lyhyesti
- Maalämpöpumpun tyypillinen käyttöikä on noin 15–20 vuotta.
- Vanhan pumpun vaihto olemassa olevaan lämpökaivoon maksaa suuntaa-antavasti 8 000–14 000 €.
- 12–15 vuoden iässä korjausta ja uusimista kannattaa jo vertailla, jos vikoja esiintyy.
- Hyväkuntoinen, riittävän mitoitettu lämpökaivo voidaan usein käyttää uudelleen.
- Kotitalousvähennys on vuosina 2026–2027 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 €/henkilö/vuosi, 150 €:n omavastuulla.
Kuinka kauan maalämpöpumppu kestää?
Maalämpöpumpun käyttöikä on tavallisesti noin 15–20 vuotta, mutta ikä ei yksin kerro laitteen kunnosta. Osa pumpuista toimii tätä pidempään, kun taas raskaalla kuormituksella käynyt laite voi tarvita suuria korjauksia aikaisemmin.
Kompressori on lämpöpumpun keskeinen ja kallis kulutusosa. Myös kiertovesipumput, anturit, venttiilit ja ohjauselektroniikka voivat vikaantua. Sen sijaan energiakaivo ja keruuputkisto voivat pysyä käyttökelpoisina huomattavasti itse pumppua pidempään.
Mikä lyhentää tai pidentää käyttöikää?
Oikea mitoitus vaikuttaa siihen, miten pumppu käy. Liian suuri kiinteätehoinen pumppu voi käynnistyä ja pysähtyä tarpeettoman usein. Liian pieni tai epäsopivasti säädetty laite voi joutua turvautumaan sähkövastuksiin tai toimimaan epäedullisissa olosuhteissa.
Myös lämmitysveden korkea lämpötila, lämpimän käyttöveden suuri tarve ja puutteellinen lämmönkeruu kuormittavat järjestelmää. Käyttövesivaraajan riittävyys kannattaa siksi tarkistaa samalla kuin pumpun teho. Valmistajan ohjeiden mukainen huolto, suodattimien ja sihtien puhdistus sekä hälytysten seuranta auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa.
Vanha maalämpöpumppu teknisessä tilassa ennen uusimista. Kuvituskuva.
Merkit siitä, että maalämpöpumpun vaihto on ajankohtainen
Yksittäinen vikailmoitus ei tarkoita, että koko laite pitäisi uusia. Useamman oireen yhdistelmä antaa kuitenkin aiheen kuntotarkastukseen:
- Kompressorin ääni muuttuu: käynnistyksessä kuuluu aiempaa voimakkaampaa kolinaa, tärinää tai poikkeavaa ääntä.
- Sähkönkulutus kasvaa: kulutus nousee, vaikka sää, sisälämpötila ja käyttöveden tarve ovat suunnilleen ennallaan.
- Sähkövastus käy tavallista enemmän: vastustuntien nousu voi viitata vikaan, heikentyneeseen lämmönkeruuseen tai asetusten ongelmaan.
- Vikakäynnit toistuvat: antureita, venttiilejä tai muita osia on korjattu useasti lyhyen ajan sisällä.
- Varaosia on vaikea saada: korjaus kestää pitkään tai valmistajan tuki vanhalle mallille on päättynyt.
Ennen vaihtopäätöstä tarkista huoltoliikkeen kanssa myös asetukset, sihdit, keruupiirin paine sekä meno- ja paluulämpötilat. Esimerkiksi tukkeutunut sihti voi aiheuttaa ongelmia, jotka eivät edellytä uuden pumpun ostamista.
Korjata vai vaihtaa maalämpöpumppu?
Ratkaisevaa on laitteen ikä, vikojen syy, korjauksen kokonaishinta ja uuden järjestelmän odotettu toimintavarmuus. Käytännöllinen päätöskehikko on seuraava:
- Alle 12 vuotta: yksittäinen korjattavissa oleva vika puoltaa usein korjausta, jos muu laitteisto toimii hyvin.
- 12–15 vuotta: pyydä korjausarvio ja vähintään yksi vaihtotarjous rinnakkain.
- 15–20 vuotta tai enemmän: laaja korjaus voi olla huono investointi, jos myös muita ikääntyviä osia on jäljellä.
Nämä ikärajat ovat harkinnan apuväline, eivät ehdottomia vaihtorajoja. Vertaa erityisesti korjauskulua uuden pumpun asennettuun hintaan: jos korjaus lähestyy esimerkiksi puolta uusimisen hinnasta, uuden laitteen takuu ja muu käyttöikä painavat päätöksessä enemmän.
Kannattaako maalämpöpumpun kompressorin vaihto?
Maalämpöpumpun kompressorin vaihto voi olla järkevää, jos pumppu on muuten hyväkuntoinen, sopiva varaosakompressori on saatavilla ja korjaus voidaan tehdä luotettavasti. Pyydä hinta, joka sisältää myös työn, kylmäainepiirin tarvittavat toimenpiteet ja takuun.
Jos kompressori hajoaa lähes 20-vuotiaasta laitteesta, kysy samalla tarjous koko pumpun uusimisesta. Uusi kompressori ei nuorenna vanhaa ohjauselektroniikkaa, lämmönvaihtimia eikä muita kuluvia osia.
Mitä hyötyä uudesta maalämpöpumpusta on?
Uusi pumppu voi tarjota paremman vuosihyötysuhteen, invertteriohjauksen ja etäseurannan. SCOP kuvaa laitteelle määritettyä kausihyötysuhdetta; vertaa arvoja vain samoissa ilmasto- ja lämmitysveden lämpötilaolosuhteissa. Pyydä tarvittaessa arvot sekä 35 °C:n lattialämmitykselle että 55 °C:n patteriverkostolle.
Invertteripumppu säätää kompressorin tehoa tarpeen mukaan ja voi vähentää lyhyitä käyntijaksoja. Älyohjaus voi siirtää osan lämmöntuotannosta pörssisähkön edullisemmille jaksoille, jos talon lämpövaraus ja käyttövesitarve sen sallivat. Tästä ei kuitenkaan seuraa automaattista säästöä: sähkönkulutus riippuu koko järjestelmästä, ja hintajousto on eri asia kuin energiansäästö.
Uusi maalämpöpumppu ja lämmityksen ohjausnäyttö. Kuvituskuva.
Voiko vanhaa lämpökaivoa käyttää uuden maalämpöpumpun kanssa?
Usein voi. Vanha lämpökaivo on yksi syy siihen, miksi maalämpöpumpun uusiminen on merkittävästi edullisempaa kuin kokonaan uuden maalämpöjärjestelmän asentaminen. Porausta ja siihen liittyviä maatöitä ei silloin yleensä tarvita.
Pelkkä tieto kaivon olemassaolosta ei silti riitä. Asentajan pitää selvittää kaivon syvyys, mahdollinen aktiivisyvyys, kunto sekä keruunesteen lämpötilat. Uusi pumppu ei saa ottaa kaivosta pitkäaikaisesti enemmän energiaa kuin kaivo pystyy tuottamaan. Mitoituksessa ratkaisevat talon vuosittainen lämmöntarve ja kaivosta otettava energia, eivät pelkästään pumpun nimelliskilowatit.
Mitä vanhasta keruupiiristä tarkistetaan?
Pyydä tarkastamaan keruuputkiston tiiviys, paine, virtaus, liuoksen soveltuvuus ja jäätymiskestävyys sekä keruupuolen pumput ja varusteet. Jos kaivon alkuperäinen porauspöytäkirja puuttuu, selvitä tiedot asentajalta ja mahdollisista rakennus- tai lupa-asiakirjoista.
Jos kaivo on alimitoitettu, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lisäkaivo tai järjestelmän muu uudelleensuunnittelu. Mikäli lämpökaivon käyttö ei ole tarkoituksenmukaista, vertaa myös ilma-vesilämpöpumppua, joka ei tarvitse lämpökaivoa.
Vanhan lämpökaivon ja keruuputkiston hyödyntäminen maalämpöpumpun vaihdossa. Kuvituskuva.
Mitä maalämpöpumpun vaihto maksaa?
Maalämpöpumpun vaihdon hinta on olemassa olevaan, käyttökelpoiseen energiakaivoon suuntaa-antavasti 8 000–14 000 euroa. Suuren talon tai vaativien muutostöiden kustannukset voivat ylittää tämän.
Tarjoushinta koostuu yleensä uudesta pumpusta, vanhan laitteen irrotuksesta ja poisviennistä, putki- ja sähkökytkennöistä sekä käyttöönotosta. Lisäkuluja voi tulla käyttövesivaraajasta, puskurivaraajasta, kiertovesipumpuista, sähkömuutoksista tai kaivon parantamisesta. Pyydä nämä eriteltyinä: kahden samanhintaisen tarjouksen toimitussisältö voi olla erilainen.
Tarkempaa kokonaiskuvaa saat maalämmön hinnasta ja järjestelmän osista kertovasta oppaasta. Älä vertaa uuden maalämpöjärjestelmän porauskaivoineen sisältävää hintaa pelkkään laitevaihtoon.
Kotitalousvähennys maalämpöpumpun vaihdossa 2026–2027
Yritykseltä ostetun, vähennykseen oikeuttavan työn osuudesta saa vuosina 2026–2027 40 % kotitalousvähennystä, enintään 2 100 euroa henkilöä ja vuotta kohti. Omavastuu on 150 euroa henkilöltä vuodessa. Korotus koskee takautuvasti myös 1.1.2026 alkaen maksettuja töitä.
Laskuesimerkki: Jos vaihdon kokonaishinta olisi 12 000 euroa ja siitä työn osuus 3 000 euroa (sisältäen arvonlisäveron), vähennys olisi 3 000 € × 40 % − 150 € = 1 050 euroa. Kokonaiskustannus vähennyksen jälkeen olisi laskennallisesti 10 950 euroa, jos omavastuuta tai vähennyskattoa ei ole käytetty muihin töihin ja vähennyksen edellytykset täyttyvät. Kyse on verovähennyksestä, ei asentajan hinnasta vähennettävästä alennuksesta.
Laitteista, tarvikkeista tai matkakuluista vähennystä ei saa. Varmista yrityksen ennakkoperintärekisterimerkintä ja työn erittely laskulla. Öljylämmityksestä kokonaan luopumiseen liittyy erillinen 60 prosentin vähennys, mutta se ei koske tavallista vanhan maalämpöpumpun vaihtoa. Aiheesta lisää: öljylämmityksestä luopuminen.
Näin vertaat maalämpöpumpun vaihtotarjouksia
Hyvä tarjous ei perustu pelkkään vanhan pumpun kilowattimäärään. Anna tarjoajille 2–3 vuoden sähkönkulutustiedot, vanhan pumpun käynti- ja vastustunnit, mahdolliset hälytykset, kaivon tiedot sekä talon lämmönjakotapa ja käyttövesitarve.
Varmista vertailussa ainakin seuraavat asiat:
- Mitoitus: miten uuden laitteen teho ja vuotuinen energiantarve on laskettu nykyisestä kulutushistoriasta?
- Kaivo: onko sen riittävyys tarkastettu ja kirjattu tarjoukseen?
- Hyötysuhde: ovatko SCOP-luvut vertailukelpoisia talosi lämmönjakojärjestelmässä?
- Toimitussisältö: sisältyvätkö purku, poisvienti, varaajat, sähkötyöt, käyttöönotto ja opastus?
- Vastuut: mitä takuu kattaa, kuka huoltaa laitteen ja mikä on mahdollisten lisätöiden hinnoittelu?
Ylimitoitus voi aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ja etenkin kiinteätehoisessa laitteessa lyhyitä käyntijaksoja. Alimitoitus puolestaan voi kasvattaa lisävastuksen käyttöä. Useampi tarjous paljastaa myös, jos asentajien käsitykset vanhan kaivon riittävyydestä poikkeavat toisistaan.
Maalämpöpumpun vaihtotarjousten vertailu hinnan ja mitoituksen perusteella. Kuvituskuva.