Ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö vanhaan patteritaloon: riittävätkö patterit pakkasella?

Lyhyesti

• Patterit eivät yleensä ole este. Motivan maalämpöoppaan mukaan hyväkuntoista patteriverkostoa voidaan yleensä käyttää myös maalämpöpumpun kanssa. Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee samoin vesikiertoisen lämmönjaon. Miksi veden lämpötila ratkaisee
• Ratkaiseva luku on veden lämpötila pakkasella. Motivan mukaan patteriverkostoon menevä vesi on talon iästä ja eristyksestä riippuen tyypillisesti 40–50 °C ja korkeimmillaan yli 70 °C. Lattialämmityksessä se on tyypillisesti noin 30 °C. Näin selvität lukeman
• Kuuma vesi maksaa. Valmistajan ilmoituksen mukaan saman maalämpöpumpun lämpökerroin putoaa 4,78:sta 2,95:een, kun veden lämpötila nousee 35 asteesta 55 asteeseen. Tässä mittauspisteessä sama lämpö vie noin 62 % enemmän sähköä. Vuoden laskussa ero on pienempi, koska kuuminta vettä tarvitaan vain pakkasilla. Kolme tilannetta
• Yli 55 astetta on monelle ilma-vesilämpöpumpulle raja. Motivan mukaan useilla malleilla yli 55-asteinen lämmöntuotanto on ongelmallista, ja lämpötilaa nostetaan tyypillisesti sähkövastuksella. Osa uusista malleista tekee valmistajien mukaan kuumempaa vettä myös pakkasella, joten kysy teho ja hyötysuhde juuri talosi lämpötilalla. Maalämpö vai ilma-vesi
• Yksi kylmä huone voi nostaa koko talon lämpötilaa. Isompi patteri, lisäpatteri tai verkoston perussäätö voi olla halvempi korjaus kuin kuumempaa vettä tekevä pumppu. Mitä korjata ensin
• Tarjouksesta pitää näkyä pumpun teho talosi veden lämpötilalla kovalla pakkasella. Pelkkä teho tai hyötysuhde 35 asteen vedellä ei kerro patteritalosta paljoakaan. Tarkistuslista

Päivitetty 2.11.2026, EnergiaEkin toimitus. Luvut ovat viranomaisten ja valmistajien ilmoituksia. Emme ole mitanneet laitteita. Lähteet ovat sivun lopussa.

1970-luvun tiilinen omakotitalo talvella. Kuvituskuva.

Miksi veden lämpötila ratkaisee

Vesikiertoisessa lämmityksessä lämmin vesi kulkee pattereihin ja palaa jäähtyneenä takaisin. Pattereihin lähtevää vettä kutsutaan menovedeksi ja takaisin tulevaa paluuvedeksi. Motivan mukaan pattereissa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Kuuminta vettä tarvitaan siis vain kylmimpinä päivinä.

Lämpöpumppu toimii sitä paremmin, mitä pienempi on lämmönlähteen ja lämmitysveden lämpötilaero. Näin asian sanoo alueellisen energianeuvonnan materiaali, ja Motivan mukaan korkea menoveden lämpötila heikentää lämpöpumpun antotehoa ja hyötysuhdetta. Siksi lattialämmitys, jossa vesi on haaleaa, on lämpöpumpulle helpoin pari.

Patteritalossa kysymys ei siis ole "toimiiko lämpöpumppu", vaan "kuinka kuumaa vettä talo tarvitsee, ja mitä se maksaa". Vanhan talon patterit on usein mitoitettu kattilalle, jolle kuuma vesi ei ole ongelma. Lämpöpumpulle sama lämpötila on kallis.

Näin selvität oman talosi lukeman

Paras tieto on lukema kovalta pakkaspäivältä.

1. Lue lämpötila pattereihin lähtevän putken mittarista tai lämmönsäätimen näytöltä päivänä, jolloin on kunnolla pakkasta. Kattilan oma mittari ei kerro samaa, koska kattilavesi on yleensä kuumempaa kuin pattereihin lähtevä vesi.
2. Jos et ole lukenut sitä pakkasella, katso lämmönsäätimestä, mihin lämpötilaan se on asetettu kylmimmillä ulkolämpötiloilla. Jos et tunne säädintä, jätä tämä asentajalle.
3. Jos lukemaa ei ole, se ei estä tarjouspyyntöä. Lomakkeen kysymykseen veden lämpötilasta voi vastata "En tiedä", ja asentaja voi selvittää sen kartoituskäynnillä. Lauhalla säällä pakkaslukemaa ei voi mitata, joten asentaja arvioi sen lämmönsäätimen asetuksista ja pattereiden koosta.

Viileät huoneet pakkasella ovat vihje, mutta eivät vielä todiste. Syy voi olla laitteen teho, mutta myös liian pieni patteri, ilma verkostossa, jumittunut termostaatti tai verkoston epätasapaino. Motivan mukaan perussäätö varmistaa, että vesi kiertää jokaisen patterin kautta ja lämpö jakautuu tasaisesti talon eri osiin. Kerro myyjälle, mitkä huoneet jäävät viileiksi, niin hän osaa katsoa niitä käynnillä.

Mitä lukema tarkoittaa: kolme tilannetta

Valmistajan ilmoitus näyttää, miksi muutama aste merkitsee. CTC ilmoittaa GSi 612 -maalämpöpumpun 400 voltin versiolle keruunesteen ollessa 0 °C lämpökertoimeksi (COP):

Sähkön määrä on oma laskumme: lämpö jaettuna COP:lla. Luvut ovat yhden laitteen hetkellisiä mittauspisteitä, eivät vuosikulutusta, mutta suunta on sama kaikissa lämpöpumpuissa. Koska veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan, kuuminta vettä tehdään vain osan talvesta, ja vuoden ero jää pienemmäksi. Vuoden keskiarvon kertoo kausihyötysuhde, jonka EU:n energiamerkintätiedot ilmoittavat sekä 35 että 55 asteen vedelle. Näin luet SCOP-luvun.

Alla olevat rajat ovat suuntaa antavia. Laitteen sopivuus riippuu myös talon lämmitystehon tarpeesta, paikkakunnan pakkasista ja valitusta mallista, joten mitä matalammalla lämpötilalla talo pysyy lämpimänä, sitä paremmat lähtökohdat lämpöpumpulla yleensä on.

Alle 45 °C. Hyvä lähtökohta sekä maalämmölle että ilma-vesilämpöpumpulle. Talo on usein lisäeristetty, tai patterit ovat isoja. Vertailu painottuu silloin mitoitukseen, hintaan ja takuuseen.

45–55 °C. Tavallinen patteritalo. Molemmat laitetyypit toimivat, mutta tarjouksessa pitää näkyä laitteen teho tällä lämpötilalla kovalla pakkasella. Tässä kannattaa myös kysyä, saisiko lämpötilaa laskettua muutaman asteen patterimuutoksilla.

Yli 55 °C. Motivan mukaan monelle ilma-vesilämpöpumpulle tämä on ongelmallista, ja lämpötilaa nostetaan tyypillisesti varaajan sähkövastuksella. Uusien mallien rajat vaihtelevat paljon. Esimerkiksi NIBE S2125:n tuotekuvauksessa luvataan jopa 65-asteista lämmitysvettä −25 asteen pakkaseen asti, ja Motivan mukaan kahden kompressorin malleilla päästään yli 70 asteeseen. Raja ei kuitenkaan kerro, paljonko laite antaa tehoa ja millä hyötysuhteella talosi lämpötilalla, joten pyydä ne tarjoukseen. Maalämpöpumppujen ilmoitettuja rajoja vertailimme maalämpöpumppumerkkien artikkelissa. Ennen kuin maksat korkeasta lämpötilasta, kysy, voiko tarvetta pienentää pattereilla tai säädöllä.

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu: ero näkyy pakkasella

Patteritalossa kylmin päivä kuormittaa ilma-vesilämpöpumppua kahdesti: ulkoilma on kylmintä ja pattereihin pitää samaan aikaan tehdä kuuminta vettä.

• Ilma-vesilämpöpumppu. Motivan mukaan sen hyötysuhde ja teho heikkenevät selvästi noin −15…−30 asteen pakkasessa, ja se voi antaa −20 asteessa noin 50 % vähemmän tehoa kuin +7 asteessa, jossa tehot yleensä ilmoitetaan. Kovimmilla pakkasilla laite voi sammuttaa itsensä. Siksi rinnalla tarvitaan sähkövastus tai muu lämmönlähde, jonka teho riittää yksin talon suurimpaan tarpeeseen. Kylmiin oloihin suunnitellut mallit pitävät tehonsa paremmin.
• Maalämpö. Lämmönlähde pysyy tasaisena. Motivan oppaan mukaan porakaivon lämpötila vaihtelee vain 2–3 astetta vuoden aikana. Pakkanen ei siis heikennä maalämpöpumppua samalla tavalla, mutta kuuma lämmitysvesi heikentää senkin hyötysuhdetta.

Kumpikaan ei ole kaikkiin taloihin parempi. Motivan mukaan maalämpö sopii etenkin suuriin ja paljon energiaa kuluttaviin kohteisiin, ja ilma-vesilämpöpumppu pienen tai keskisuuren kulutuksen taloihin, erityisesti eteläisessä Suomessa. Patteritalossa ero kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kuumempaa vettä talo tarvitsee ja mitä pohjoisempana se on. Jos et tiedä, kumpi sopii, voit pyytää tarjoukset molemmista samalla pyynnöllä.

Patterit, säätö vai uusi pumppu: mitä korjata ensin?

Motivan maalämpöoppaan mukaan osa pattereista voidaan tarvittaessa vaihtaa isommiksi tai pattereita lisätä, ja verkostoa voidaan täydentää puhallinkonvektoreilla. Mitä suurempi lämpöä luovuttava pinta, sitä viileämpi vesi riittää. Opas neuvoo tarkistamaan samalla termostaattien toiminnan.

Alueellisen energianeuvonnan materiaali kuvaa kolme reittiä:

1. Tarkistus ilman putkitöitä. LVI-suunnittelija voi tarkistaa, voidaanko menoveden lämpötilaa laskea ja verkoston virtaamaa kasvattaa vaihtamatta putkia ja pattereita. Se, paljonko virtaamaa voi kasvattaa, riippuu putkista, venttiileistä ja kiertovesipumpusta, joten tämä on suunnittelijan arvioitava asia. Joissain kohteissa järjestelmään lisätään myös puskurivaraaja.
2. Uudet patterit matalammalle lämpötilalle. Jos putket ja patterit uusitaan, ne kannattaa mitoittaa mahdollisuuksien mukaan matalille lämpötiloille, esimerkiksi 45/30 tai 55/40 astetta (meno- ja paluuvesi).
3. Pumppu ja lisälämpö yhdessä. Lämpöpumppu tekee esimerkiksi 50-asteista vettä, ja sitä kuumempi lämpötila tuotetaan sähkövastuksella. Silloin kylmimmät päivät lämmitetään kalleimmalla energialla.

Arviomme: jos vain osa huoneista jää kylmäksi, selvitä ensin syy. Jos syy on liian pienet patterit, niiden uusiminen voi olla halvempi tapa alentaa koko verkoston tarvitsemaa lämpötilaa kuin kuumempaa vettä tekevä pumppu. Tämä on tulkinta, ei sääntö, joten pyydä myyjää arvioimaan se kohteessa. Lisäeristys tai ikkunoiden vaihto pienentää myös tarvittavaa lämpöä. Motivan oppaan mukaan pienemmät lämpöhäviöt voivat mahdollistaa pienempitehoisen pumpun.

Jos lämpöpumppu korvaa öljy- tai puukattilan, huomaa Motivan oppaan neuvo: kattilan hukkalämpö on pitänyt kattilahuoneen lämpimänä, ja pumpun jälkeen tila tarvitsee todennäköisesti lisälämpöä.

Lämpöpumppu ja käyttövesivaraaja teknisessä tilassa, ikkunan alla vesipatteri. Kuvituskuva.

Mitä tarjouksesta pitää näkyä

Pyydä nämä kirjallisena jokaiselta tarjoajalta, jotta tarjoukset ovat samalla viivalla:

1. Veden lämpötila, jolle laite on mitoitettu. Onko se mitattu vai arvioitu, ja mistä luku tulee?
2. Pumpun teho tällä lämpötilalla kovalla pakkasella. Ilma-vesilämpöpumpussa teho ulkolämpötilassa, jolle talo on mitoitettu, ei vain +7 asteessa. Kulutus eri oloissa.
3. Arvio vastussähköstä. Kuinka paljon lämmöstä tulee vuodessa sähkövastuksella, ja riittääkö pääsulake. Sähkövastus.
4. Korkein lämpötila ilman vastusta. Valmistajat ilmoittavat sen eri tavoin, joten kysy, koskeeko luku pelkkää kompressoria.
5. Hyötysuhde 55 asteessa ja kylmässä ilmastossa. EU:n energiamerkintätiedoissa on luvut sekä 35 että 55 asteen vedelle. Näin luet SCOP-luvun.
6. Mitä patteriverkostolle tehdään. Vaihdetaanko pattereita, tehdäänkö perussäätö, kuka maksaa, ja mitä tapahtuu, jos jokin huone jää kylmäksi. Lämmitysverkoston muutokset.
7. Vaihtoehdot euroina. Jos myyjä ehdottaa kahta ratkaisua, esimerkiksi kuumempaa vettä tekevää laitetta tai patterimuutoksia, pyydä molemmista kokonaishinta ja arvio vuoden sähkönkulutuksesta samoilla lähtötiedoilla, vastussähkö mukaan lukien.

Koko tarkistuslista on tarjouksen sanastossa.

Lähteet

Kaikki luettu 2.11.2026.

• Motiva: Ilma-vesilämpöpumppu. Yli 55 asteen ongelma, kahden kompressorin mallit, teho −20 asteessa, varalämmön teho.
• Motiva: Maalämpöpumppu. Lämpöpumppujen hyötysuhde matalalämpöisessä lämmönjaossa.
• Motiva: Mikä lämpöpumppu kannattaa valita kotiini? Kulutuksen ja sijainnin vaikutus valintaan.
• Motiva: Pientalon lämmönjakotavat. Veden lämpötilan säätö ulkolämpötilan mukaan, lattialämmityksen enintään noin 40 astetta.
• Motiva: Lämmitysverkon perussäätö. Perussäädön tarkoitus.
• Motiva ja SULPU: Lämpöä omasta maasta – maalämpöpumput, 7/2012. Patteri- ja lattialämmityksen veden lämpötilat, patterien vaihto ja lisäys, termostaatit, kattilahuoneen lisälämpö, kaivon lämpötila, lisäeristys.
• Alueellinen energianeuvonta (Ramboll, Energiaviraston rahoittama): Maalämmön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat asiat pientaloissa, 26.11.2024. Lämpötilaero ja hyötysuhde, kolme reittiä korkean lämpötilan verkostoon.
• CTC, valmistaja: GSi 608, 612 ja 616 -tuotelehti (englanniksi). COP pisteissä 0/35, 0/45 ja 0/55.
• NIBE S2125 -tuotekuvaus jälleenmyyjän sivulla: Prisma, NIBE S2125-8. Valmistajan kuvaus lämmitysveden lämpötilasta pakkasella.

Päivitetty 2.11.2026.