Lyhyesti
- Soita huoltoon heti, jos lämpöä ei tule lainkaan, ilmanvaihto on pysähtynyt tai laitteesta vuotaa runsaasti vettä.
- Rikkoutunut poistoilmalämpöpumppu ei välttämättä jätä taloa heti kylmäksi. Esimerkiksi Nibe F470 ja S735 voivat tuottaa lämmön ja käyttöveden sähkövastuksella, vaikka kompressori ei käy. Ratkaisu on väliaikainen.
- Motivan mukaan poistoilmalämpöpumpun käyttöikä on usein noin 15 vuotta. Korjauksen kannattavuus riippuu viasta, korjauksen hinnasta ja laitteen muusta kunnosta. Pyydä korjausarvio kirjallisena.
- Tarkistamissamme kahden asennusyrityksen julkisissa arvioissa vaihto uuteen poistoilmalämpöpumppuun maksaa noin 10 000–20 000 euroa asennettuna (luettu 16.11.2026). Luvut ovat yritysten omia arvioita, eivät hintatilasto.
- Uusi laite ei aina sovi vanhan paikalle sellaisenaan. Korkeus, kanavaliitännät, sähköliitäntä ja lattiakaivo pitää tarkistaa.
- Vanhassa talossa, esimerkiksi 1970-luvun talossa, lämpöpumpun osuus lämmöstä voi Motivan mukaan jäädä alle puoleen. Silloin kannattaa pyytää vertailuun myös ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö.
Päivitetty 16.11.2026, EnergiaEkin toimitus. Laitetiedot ovat valmistajien ohjeista ja hinnat yritysten julkisia arvioita lukupäivänä. Emme ole testanneet laitteita.

Poistoilmalämpöpumppu sijoitetaan usein kodinhoitohuoneeseen tai tekniseen tilaan. Kanavat liitetään laitteen päälle. Kuvituskuva.
Poistoilmalämpöpumppu rikki: mitä teet ensin?
Tarkista ensin, tuleeko lämpöä ja toimiiko ilmanvaihto. Jos molemmat toimivat, selvitä hälytys käyttöohjeen avulla. Jos lämmitys tai ilmanvaihto on pysähtynyt tai laitteesta vuotaa runsaasti vettä, soita huoltoon heti. Jos näet savua tai epäilet tulipaloa, poistu talosta ja soita hätänumeroon 112.
- Kuvaa näyttö. Ota kuva hälytystekstistä ennen kuin kuittaat sen. Kuvaa samalla laitteen tyyppikilpi.
- Tarkista, tuleeko lämpöä ja lämmintä vettä. Laite voi tuottaa lämpöä sähkövastuksella, vaikka kompressori on pysähtynyt. Nibe F470:n hälytysvalikossa on vikatilakäyttö ja S735:ssä apukäyttö. Ne voivat jatkaa lämmitystä sähkövastuksella, mutta eivät poista hälytyksen syytä.
- Varmista, että ilmanvaihto käy. Voit kokeilla kädellä, tuntuuko kylpyhuoneen poistoventtiilissä imu. Käsituntuma ei kerro, onko ilmavirta riittävä. Jos imua ei tunnu lainkaan, soita huoltoon.
- Tee käyttöohjeen omat tarkistukset. Niben käyttöohjeissa vianetsintä alkaa talon sulakkeista ja vikavirtasuojasta. Tarkista sen jälkeen laitteen suodatin ja se, että patteritermostaatit ovat auki. Tarkempi lista on artikkelissa Poistoilmalämpöpumppu rikki tai ei lämmitä.
- Soita huoltoon, jos hälytys palaa tai vika jatkuu. Kerro laitteen merkki, malli, valmistenumero ja ikä sekä hälytysteksti ja oireet. Kysy samalla, mitä vianmäärityskäynti maksaa.
- Älä tee itse sähkö- tai kylmäainetöitä. Kylmäainepiirin työt kuuluvat Tukesin rekisterissä olevalle kylmälaiteliikkeelle ja sähkölaitteen korjaus sähköalan ammattilaiselle.
Varatila on eri asia kuin vikatilakäyttö. Nibe F470:n katkaisimesta valittava varatila pysäyttää kompressorin ja puhaltimet. Ilmanvaihto ei silloin toimi, ja lämmitystä pitää säätää käsin. Sähkövastuksen teho on varatilassa tehdasasetuksella 8 kilowattia. Käytä varatilaa vain niin kauan kuin on pakko, ja katso oman laitteesi käyttöohjeesta, miten se toimii.
Korjataanko vai uusitaanko?
Päätökseen vaikuttaa kolme asiaa: mikä osa on rikki, mitä korjaus maksaa uuden laitteen hintaan verrattuna ja kuinka vanha laite on. Pyydä ensin vianmääritys ja kirjallinen korjausarvio.
| Tilanne | Mitä teet |
|---|---|
| Laite alle 10 vuotta, yksittäinen korjattava vika | Pyydä korjausarvio. Korjaus on usein järkevä, jos laite on muuten kunnossa |
| Laite 10–15 vuotta, yksittäinen korjattava vika | Pyydä korjausarvio ja vaihtotarjous rinnakkain |
| Kompressori tai kylmäainepiiri vaatii korjausta, laite yli 10 vuotta | Pyydä kirjallinen korjausarvio ja vaihtotarjous. Vertaa hintoja ja laitteen muuta kuntoa |
| Laite yli 15 vuotta, vikoja tai hälytyksiä alkanut tulla | Selvitä vaihto ajoissa. Kiireetön vaihto on helpompi kilpailuttaa |
Taulukko on toimituksen suuntaa antava päätösapu, ei tutkimustulos. Ikärajat perustuvat Motivan arvioon, jonka mukaan poistoilmalämpöpumpun käyttöikä on usein noin 15 vuotta ja vaihtelee paljon. Yksittäinen vika voi olla esimerkiksi anturissa, puhaltimessa tai kiertovesipumpussa. Työn laajuus ja osan hinta selviävät vasta huollon arviosta.
Mitä lähteet sanovat
- Motiva: poistoilmalämpöpumpun käyttöikä vaihtelee paljon, mutta on usein noin 15 vuoden luokkaa. Vikaantuneiden osien vaihdon kannattavuus on tapauskohtaista, ja siitä kannattaa keskustella huoltoliikkeen kanssa.
- Nibe: lämpöpumppujen elinkaari on mallista ja olosuhteista riippuen 15–20 vuotta, eikä elinkaarensa lopussa olevan laitteen korjaaminen ole yleensä taloudellisesti kannattavaa.
- Asentajat: tarkistamamme asentajien verkkosivut hinnoittelevat vaihtoja, eivät korjauksia.
Valmistajat ja asentajat myyvät uusia laitteita, joten niiden arvioihin kannattaa suhtautua sen mukaisesti. Emme löytäneet tilastoa siitä, kuinka usein rikkoutunut poistoilmalämpöpumppu korjataan ja kuinka usein vaihdetaan. Tarkistamistamme lähteistä ei löytynyt myöskään vertailukelpoisia korjaushintoja.
Kysy huollolta ennen päätöstä
- Mikä osa on rikki, ja mitä korjaus maksaa töineen?
- Saako korjaukselle ja varaosalle takuun?
- Missä kunnossa laitteen muut osat ovat?
- Saako malliin vielä varaosia?
Kylmäaine ei pakota vaihtamaan. EU rajoittaa vuodesta 2027 tiettyjen uusien lämpöpumppujen myyntiä kylmäaineen perusteella. Rajoitus ei velvoita vaihtamaan jo asennettua laitetta. Kylmäainepiirin huoltoon voi liittyä erillisiä rajoituksia, jotka riippuvat laitteen kylmäaineesta. Kysy tarjouksesta, mitä kylmäainetta uusi laite käyttää.
Mitä poistoilmalämpöpumpun vaihto maksaa?
Tarkistamissamme kahden asennusyrityksen julkisissa arvioissa vaihto uuteen poistoilmalämpöpumppuun maksaa asennettuna noin 10 000–20 000 euroa. Luvut ovat yritysten omia arvioita, eivät hintatilasto eivätkä EnergiaEkin kautta saatuja tarjouksia.
Kolme julkista hintaesimerkkiä, luettu 16.11.2026
- Asentajan arvio A: vaihto uuteen poistoilmalämpöpumppuun noin 10 000–20 000 euroa.
- Asentajan arvio B: vaihto uuteen poistoilmalämpöpumppuun 12 000–15 000 euroa. Vaihto ilma-vesilämpöpumppuun ja erilliseen ilmanvaihtokoneeseen 17 000–20 000 euroa.
- Remonttipalvelun esimerkki C: laitevaihto rivitaloasunnossa 8 326 euroa, josta työtä 800 euroa.
Mikä nostaa hintaa
- Kanavamuutokset, jos uuden laitteen liitännät ovat eri kohdissa kuin vanhan
- Korkeampi laite, joka ei mahdu vanhan paikalle ilman muutoksia
- Sähkötyöt, jos uusi laite vaatii eri sulakkeen tai liitännän
- Lattiakaivon puuttuminen
- Kanavien puhdistus ja ilmavirtojen säätö, jos ne eivät sisälly tarjoukseen
- Vanhan laitteen purku ja kierrätys
Kotitalousvähennys. Verohallinnon mukaan lämmitysjärjestelmän uusiminen ja korjaaminen sekä vanhan järjestelmän purkaminen oikeuttavat kotitalousvähennykseen, jos lämmitystavan muutokseen ei ole myönnetty energia-avustusta. Vähennystä saa myös ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksesta, mittauksesta, säätämisestä ja huollosta. Vuosina 2026–2027 vähennys on 40 prosenttia työn arvonlisäverollisesta hinnasta, enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa, ja omavastuu on 150 euroa. Laitteesta ja tarvikkeista vähennystä ei saa.
Esimerkki: jos työn arvonlisäverollinen osuus on 800 euroa ja vuoden omavastuu on käyttämättä, vähennys on 800 € × 40 % − 150 € = 170 euroa. Pyydä tarjoukseen ja laskuun työn osuus eriteltynä. Lue lisää: kotitalousvähennys energiaremontissa.
Mihin taloihin poistoilmalämpöpumppu sopii?
Ilmanvaihto ratkaisee ensin. Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu vaatii toimiakseen poistoilmakanaviston tai tulo- ja poistoilmakanaviston sekä riittävän ilmavirran.
- Koneellinen poisto: sopii. Tähän laite on tehty.
- Koneellinen tulo ja poisto: asentaja arvioi. Osaan laitteista saa tuloilmayksikön.
- Painovoimainen ilmanvaihto: ei sovi sellaisenaan, koska laite edellyttää koneellista ilmanvaihtoa.
Talon ikä. Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu voi tuottaa uudessa talossa jopa 80–90 prosenttia lämmöstä, mutta 1970-luvulla rakennetussa talossa osuus voi jäädä alle puoleen. Loput tulee sähkövastuksista. Motiva pitää vanhassa talossa maalämpöä tai ilma-vesilämpöpumppua todennäköisesti kannattavampana.
Ilmavirta. Laite tarvitsee riittävän poistoilmavirran. Esimerkiksi Nibe F470:n asennusohje edellyttää vähintään 28 litraa sekunnissa, kun poistoilma on vähintään 20-asteista, ja 31 litraa sekunnissa sitä viileämmällä poistoilmalla. Sopivuus ratkaistaan mitattujen ilmavirtojen ja talon lämmöntarpeen perusteella, joten asentaja mittaa ilmavirrat.
Talon koko. Suuressa talossa lämpöpumpun teho voi loppua kesken. Esimerkiksi Nilan suosittelee omilla sivuillaan yli 160 neliön taloon ilma-vesilämpöpumppua.
Asennustila. Tarkista nämä ennen tarjouspyyntöä:
- Lattiakaivo. Niben asentajaohjeen mukaan asennustilassa pitää olla lattiakaivo.
- Korkeus. Laitteet ovat noin kaksi metriä korkeita: Nibe S735 on 2 025 millimetriä, Bosch Compress 3800 EW 2 065 ja Nibe F470 2 100–2 125 millimetriä. Niben asentajaohje vaatii lisäksi 300 millimetriä tilaa laitteen yläpuolelle kanavia varten. Uusi laite voi olla vanhaa korkeampi, joten tarkista vaatimus uuden mallin asennusohjeesta.
- Tila edessä. Niben asentajaohje vaatii laitteen eteen 800 millimetriä vapaata tilaa.
- Liesituuletin. Liesituuletinta ei saa kytkeä poistoilmalämpöpumpun kanavaan.
Miten poistoilmalämpöpumppu toimii?
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talosta poistettavasta ilmasta. Mallista riippuen lämpö käytetään tilojen lämmitykseen, käyttöveteen tai tuloilman lämmittämiseen. Motivan mukaan poistoilma on noin 21–25-asteista ympäri vuoden, joten lämpöpumpun teho ei riipu ulkolämpötilasta samalla tavalla kuin ulkoilmaa käyttävissä lämpöpumpuissa.

Esimerkki laitteesta, joka tuottaa vesikiertoista lämmitystä ja lämmintä käyttövettä. Osa malleista lämmittää myös tuloilmaa.
Laite hoitaa samalla talon ilmanvaihdon poiston, joten erillistä ilmanvaihtokonetta ei Motivan mukaan tarvita. Ulkoyksikköä ei ole.
Poistoilmasta saatava lämpö ei yleensä riitä koko talon lämmitykseen. Loput lämmöstä tuotetaan Motivan mukaan yleensä laitteen sisäisillä sähkövastuksilla. Siksi vastus käy pakkasella: lämmöntarve kasvaa, mutta poistoilmasta saatava lämpö pysyy lähes samana.
Lisälämpöä voi Motivan mukaan tuottaa myös ilmalämpöpumpulla tai takalla. Ilmalämpöpumppu sopii poistoilmalämpöpumpun rinnalle ja vähentää sähkövastuksen käyttöä.
Nämä tiedot asentaja tarvitsee
Näiden tietojen avulla asentaja voi tehdä alustavan arvion ja kertoa, tarvitaanko huoltokäynti tai lisätietoja.
Laitteesta
- Merkki, malli ja ikä. Malli ja valmistenumero lukevat laitteen tyyppikilvessä. Esimerkiksi Nibe F470:ssä valmistenumero on etuluukun oikeassa alakulmassa ja laitteen info-valikossa.
- Laitteen tila: toimii, toimii huonosti tai on rikki.
- Oireet: ei lämpöä, ei lämmintä vettä, hälytys näytöllä, sähkölasku noussut, outo ääni tai vesivuoto.
- Näytön teksti, jos laite hälyttää.
- Kuinka nopeasti tarvitset ratkaisun.
Talosta
- Lämmönjako: vesikiertoiset patterit, vesikiertoinen lattialämmitys vai molemmat.
- Lämmitettävä pinta-ala. Löytyy rakennuslupa-asiakirjoista tai energiatodistuksesta. Arvio riittää.
- Asukasmäärä. Se vaikuttaa lämpimän veden tarpeeseen.
- Ilmanvaihto: pelkkä koneellinen poisto vai koneellinen tulo ja poisto.
- Huonekorkeus asennuspaikalla ja onko tilassa lattiakaivo.
Kuvat
- Tyyppikilpi
- Laite ja asennustila niin, että lattia ja katto näkyvät
- Näyttö ja hälytysteksti
- Kanavaliitännät laitteen päällä
- Sähkökeskus ulkopuolelta ja ryhmäluettelo. Älä irrota keskuksen suojakansia.
Sanasto
- Poistoilmavirta (l/s): ilmamäärä, jonka laite imee huoneista sekunnissa.
- Jäteilma: jäähtynyt ilma, jonka laite puhaltaa ulos.
- Tuloilmayksikkö: lisälaite, joka tuo taloon suodatettua ja lämmitettyä ulkoilmaa.
- LTO: lämmöntalteenotto. Menetelmä, jolla poistoilman lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään esimerkiksi tuloilman lämmityksessä.
- Sähkövastus (lisälämpö): laitteen sisäinen vastus, joka lämmittää, kun lämpöpumpun teho ei riitä.
- Kompressori: lämpöpumpun osa, joka nostaa kylmäaineen painetta ja lämpötilaa.
- Kylmäaine: aine, joka kuljettaa lämmön poistoilmasta veteen. Osa uusista laitteista käyttää propaania (R290).
- Varoventtiili: venttiili, joka päästää vettä ulos, jos paine nousee liikaa.
- Kondenssivesi: vesi, joka tiivistyy jäähtyvästä ilmasta ja johdetaan viemäriin.
- Tyyppikilpi: laitteen kilpi, jossa lukevat malli ja valmistenumero.
- Ilmavirtojen säätö: työ, jossa jokaisen venttiilin ilmamäärä mitataan ja asetetaan oikeaksi.