
Kuvituskuva: maalämpöä yli kilometrin syvyydestä
Suomalainen maalämpöpumppu hakee lämpöä muutaman sadan metrin porakaivosta. Entä jos lämpöä haettaisiin yli kilometrin syvyydestä ja jaettaisiin tuhansille kodeille kerralla? Juuri näin tehdään Hampurissa, kertoo ThinkGeoEnergy – ja hanke havainnollistaa hyvin, miksi maalämmön fysiikka toimii, vaikka mittakaava onkin aivan eri luokkaa kuin omakotitalossa.
Näin järjestelmä toimii
Hampurin Wilhelmsburgin kaupunginosassa toimiva keskisyvä geoterminen järjestelmä nostaa maaperästä noin 1 300 metrin syvyydestä 48-asteista vettä. Kaksi nelivaiheista, yhteensä 8 megawatin tehoista lämpöpumppua nostaa tämän lämpötilan 75–85 asteeseen, joka vaaditaan olemassa olevan kaukolämpöverkon syöttämiseen. Käytännössä periaate on sama kuin kotitalouden maalämpöpumpussa: lämpöpumppu ei tuota lämpöä itse, vaan nostaa jo olemassa olevan, tasaisen maalämmön korkeampaan lämpötilaan.
Kuka hankkeen rahoitti ja kenelle lämpö riittää
Hanke on saanut 22,5 miljoonan euron rahoituksen Saksan liittovaltion talousministeriöltä osana IW3-nimistä "reaalilaboratoriota", jossa testataan uusia lämmitysratkaisuja käytännössä. Julkisen rahoituksen tarkoitus on ollut vähentää hankkeeseen liittyvää riskiä niin, että yksityinen rahoitus uskaltaa lähteä mukaan keskisyviin geotermisiin hankkeisiin, joihin tavanomainen projektirahoitus ei muuten tarttuisi. Lopputuloksena järjestelmä pystyy tuottamaan lähes hiilineutraalia lämpöä yli 6 000 kotitaloudelle.
Miksi tämä kiinnostaa myös suomalaista maalämpöpumpun omistajaa
Vaikka Hampurin hanke on kaukolämpömittakaavassa toteutettu eikä suoraan verrattavissa oman tontin porakaivoon, se havainnollistaa hyvin samaa periaatetta, johon suomalainen maalämpöpumppusi perustuu: maaperän lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden riippumatta siitä, mitä ulkona tapahtuu, ja lämpöpumpun tehtävä on vain nostaa tuo lämpö käyttökelpoiseen lämpötilaan. Se on syy siihen, miksi maalämpöpumppu toimii täydellä teholla myös kovimmilla pakkasilla – toisin kuin ilmalämpöpumppu, jonka teho voi laskea äärimmäisen kylmissä olosuhteissa.
Hanke on myös osoitus laajemmasta eurooppalaisesta trendistä: kaupungit ja energiayhtiöt etsivät yhä aktiivisemmin tapoja hyödyntää maaperän lämpöä suuressa mittakaavassa, mikä voi pitkällä aikavälillä tuoda kehitystä ja kustannustehokkuutta myös kotitalouskokoluokan maalämpöteknologiaan.
Lähde: ThinkGeoEnergy — https://www.thinkgeoenergy.com/europes-untapped-low-temperature-geothermal-is-moving-from-pilot-to-policy/