Energiavirasto
Energiavirasto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijavirasto, jonka tehtävänä on edistää ja valvoa energiamarkkinoita. Viraston vastuulla on muun muassa päästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön valvonta.
Fingrid
Fingrid on Suomen sähkönjakelun kantaverkkoyhtiö, joka omistaa kantaverkon. Fingridin puolestaan omistaa Suomen valtio sekä suomalaiset eläkeyhtiöt. Fingridin tehtävä on “turvata yhteiskunnassamme varma sähkö kaikissa tilanteissa sekä edistää puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää”. Sähkö turvataan siirtämällä sähköä kantaverkossa, sähköjärjestelmän “moottoriteillä”.
Jakeluverkko
Kotitaloudet saavat sähkön jakeluverkosta, jossa jännite on 20, 10, 1 tai 0,4 kilovolttia (kV). Jakeluverkko liittyy kantaverkkoon joko suoraan tai suurjännitteisen jakeluverkon kautta.
Suurjännitteinen jakeluverkko
Suurjännitteinen jakeluverkko (110 kV) on nimensä mukaisesti koteja suuremmille käyttäjille ja tuottajille, kuten teollisuuden ja suurempien yritysten käyttöön sekä myös pienijänniteisemmille jakeluverkoille.
Kantaverkko
Kantaverkko on Suomessa valtiollisen sähkönjakelun selkäranka. Sitä käytetään pidemmillä siirtoetäisyyksillä ja suurilla siirtotehoilla. Kantaverkon jännite on todella korkea siirtohäviön minimoimiseksi: 400 kV (kilovolttia), 220 kV tai 110 kV. Tavallisen kodin pistorasian jännite on 230 volttia (0,23 kV), eli vain murto-osan kantaverkon jännitteestä. Kantaverkosta vastaa Fingrid.
Nord Pool
Nord Pool on pohjoismainen sähköpörssi, joka kerää sähkön tuottajat ja ostajat yhteen. Sähköpörssissä tuottajat myyvät omaa tuotantoaan kiinnostuneille ostajille.
Pörssisähkö
Itsenäiset sähkönmyyjät myyvät asiakkailleen sähköpörssistä ostettua sähköä. Pörssisähkön hinta muodostuu pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Asiakkaan näkökulmasta pörssisähkön avulla kuluttaja voi hyödyntää hinnanvaihteluista syntyviä etuja. Hinnoittelu perustuu aina käyttöalueen (esim. Suomi) tuntikohtaisesti vaihtuvaan Spot-hintaan.
Spot-hinta
Sähkön spot-hinnalla tarkoitetaan sähköpörssissä kaupankäynnin kohteena olevaa seuraavan päivän tuntikohtaista sähkön hintaa. Sähköpörssin spot-markkinoilla toimijat kertovat päivittäin, millä hinnalla ja kuinka paljon he ovat valmiita joko ostamaan tai myymään sähköä tunneittain. Spot-hinta määräytyy ostajan ja myyjän tarjousten leikkauspisteessä.
Sähköfutuurit
Sähköfutuurit kertovat hintatason johon myyntiyhtiöt ovat suojanneet ja lukinneet sähkön, jonka ne lähitulevaisuudessa ostavat edelleen myytäväksi. Tällä onkin vahva yhteys kullakin hetkellä myytävien määräaikaisten ja tiettyjen toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hintatasoon. Futuurit elävät koko ajan sitä mukaa kun sähkön johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa.
Sähkön kW - kilowatti
kW tarkoittaa kilowattia, eli tuhatta wattia (1 000 W), joka mittaa sitä miten paljon tehoa jokin laite tarvitsee toimiakseen. Esimerkiksi 1 000 W pölynimuri on 1kW pölynimuri.
Sähkön kWh - kilowattitunti
Sähkön kWh eli kilowattitunti on sähkön hinnoittelussa käytettävä mittayksikkö. Yhden kW:n (1 000 wattia) tehoinen laite kuluttaa sähköä yhden kWh:n ollessaan tunnin päällä. Yhdellä kWh:lla on mahdollista esimerkiksi kuivata hiuksia 30 minuuttia, käyttää tavallista läppäriä koko päivä tai ladata puhelin noin sata kertaa.
Sähkön MW - megawatti
MW tarkoittaa megawattia, eli miljoonaa wattia (1 000 000 W). Megawateista puhutaan yleensä esim. valtioiden, suurten yritysten tai tuotantolaitosten kohdalla. Esimerkiksi Helsingin Salmisaaren hiili- ja puupellettivoimalaitoksen sähköteho on 160 MW ja Olkiluoto 3 ydinvoimalan teho on 1 600 MW.
Sähkön siirto
Sähkön siirtämisestä käyttöpaikalle huolehtii paikallinen sähköverkko. Koska sähkön siirtoon liittyy erityisesti infrastruktuurin kautta kuluja, myös siitä pitää maksaa. Laskun maksaakin sähkön käyttäjä kulutuksen mukaan. Siirtohinnat vaihtelevat alueellisesti paitsi siksi, että siirron kustannukset vaihtelevat kohteen mukaan myös siksi, että siirto on jaettu eri siirtoyhtiöille alueittain. Kullakin alueella toimii vain yksi sähkönsiirtoyhtiö, joka omistaa paikallisen jakeluverkon.
Sähköverkko
Suomessa sähköverkoston selkärangan muodostaa niin sanottu kantaverkko, johon on liitetty suurjännitteisiä jakeluverkkoja sekä jakeluverkkoja. Suurjännitteiset hoitavat sähkönsiirron alueellisesti esimerkiksi jonkin maakunnan alueella. Jakeluverkot on liitetty kantaverkkoon joko suoraan tai suurjännitteisen jakeluverkon kautta. Sähköverkkoon kuuluu voimajohtojen lisäksi myös sähköasemia ja jakelumuuntamoita.
Sähkövero
Sähkövero on valmistevero, jota kannetaan sähköverkon haltijoilta ja sähköntuottajilta. Lisäksi kannetaan huoltovarmuusmaksua. Sähköyhtiöiden kuluttajien sähkölaskussa perimästä lisämaksusta käytetään myös nimitystä sähkövero.
TVO-sopimus
TVO, eli toistaiseksi voimassaoleva sopimus, on sähkösopimus, joka ei sido ostajaa eikä myyjää määräaikaisuuteen. TVO-sopimushinta siis tyypillisesti muuttuu myös sen jälkeen kun sopimus on solmittu, eli sen ei kannata antaa yllättää. Käytännössä mahdollinen kuukausimaksu tai marginaali vaihtelee sen mukaan miten myyjä päättää sitä vaihdella sähkön hinnan, futuurien, kilpailutilanteen ja liiketoiminnallisten tavoitteidensa mukaan. Kulutuksen hinta vaihtelee tuotteesta riippuen TVO-sopimuksissa joko lyhyin tasaisin aikavälein (esim. 3kk) samojen edellä mainittujen muuttujien perusteella, poislukien pörssisähkösopimus, jossa kulutuksen hinta vaihtelee suoraan tuntikohtaisen pörssihinnan mukaan.
Uusiutuva energia
Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan nimensä mukaisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa. Uusiutuvan energian lähteinä käytetään aurinko- ja tuulivoimaa sekä vesivoimaa, maalämpöä ja bioenergiaa. Uusiutuvaksi energiaksi ei usein lasketa sinällään luonnollisesti uusiutuvia energialähteitä, jos niitä hyödynnetään nopeammin kuin ne uusiutuvat. Turve on esimerkki tällaisesta hitaasti uusiutuvasta energialähteestä. Hiilidioksidipäästötön, eli 'fossiilivapaa', puolestaan tarkoittaa käytännössä uusiutuvien lisäksi myös ydinvoimaa.
