Ilmalämpöpumpun kondenssivesi ja sulatusvesi

Lyhyesti

• Kesällä vettä tulee sisäyksiköstä. Viilennyksessä huoneilman kosteus tiivistyy sisäyksikön kylmään kennoon, ja vesi johdetaan kondenssivesiletkulla ulos tai viemäriin.
• Talvella vettä tulee ulkoyksiköstä. Lämmityksessä ulkoyksikön kennoon kertyy huurretta, joka sulatetaan ajoittain vedeksi. Tämä on sulatusvettä, ei sisäyksikön kondenssivettä.
• Molemmat ovat normaaleja. Ongelmat syntyvät, jos vettä ei johdeta hallitusti pois rakenteista ja kulkureiteiltä.
• Sulanapitolämmitys ei ole aina tarpeen. Sitä voidaan tarvita, jos vedenpoistoreitti, kuten letku, putki tai kaukalo, on altis jäätymiselle ja jää voisi estää veden poistumisen. Jos sulatusvesi pääsee valumaan vapaasti hyvin vettä läpäisevälle alustalle, erillistä letkua ja lämmitystä ei yleensä tarvita. Tarkista kuitenkin valmistajan asennusohje ja kunnan ohjeet.
• Sähkö- ja kylmäainetyöt kuuluvat ammattilaiselle. Sulanapitokaapelin kiinteä kytkentä on sähköasennus, ja kylmäpiiriin saa koskea vain pätevöitynyt asentaja.

Miksi ilmalämpöpumpusta tulee vettä?

Ilmalämpöpumppu siirtää lämpöä paikasta toiseen kylmäaineen avulla. Laitteessa on aina yksi kylmä ja yksi lämmin lämmönsiirrin eli kenno. Kun kostea ilma osuu kylmään kennoon, ilman vesihöyry tiivistyy vedeksi samalla tavalla kuin kylmän juomalasin pintaan.

Se, kumpi kenno on kylmä, riippuu käyttötavasta:

• Viilennyksessä sisäyksikön kenno on kylmä. Vesi syntyy sisällä, ja se pitää johtaa letkulla pois.
• Lämmityksessä ulkoyksikön kenno on ulkoilmaa kylmempi. Kun kennon pinta on pakkasen puolella, mikä voi tapahtua jo muutaman plusasteen ulkolämpötilassa, kosteus jäätyy kennoon huurteeksi. Kun huurretta on kertynyt tarpeeksi, laite sulattaa sen lyhyellä sulatusjaksolla, ja vesi valuu ulkoyksikön pohjasta ulos. Lauhalla säällä ulkoyksiköstä voi tippua myös tavallista kondenssivettä.

Lämmityskäytössä sisäyksiköstä ei siis normaalisti tule vettä, koska sen kenno on silloin lämmin. Huurretta kertyy erityisesti kosteassa säässä nollan tuntumassa, joten sulatusvettä voi syntyä eniten juuri syksyllä ja alkutalvesta.

Viilennyskäyttö: sisäyksikön kondenssivesi

Sisäyksikössä kenno on kotelon sisällä, ja sen alla on keräysallas. Altaasta vesi johdetaan kondenssivesiletkulla tavallisesti ulkoseinän läpi samaa reittiä kuin kylmäaineputket. Letkun pitää viettää koko matkalta, koska vesi kulkee vain painovoimalla. Jos luonnollista kaatoa ei saada, asennetaan kondenssivesipumppu.

Letku tai muu suunniteltu poistoreitti tarvitaan, koska vettä voi helteellä kertyä kosteuden mukaan paljon. Ilman sitä vesi valuisi seinälle ja rakenteisiin. Ulkona letkun pää ohjataan paikkaan, josta vesi pääsee imeytymään tai poistumaan rakenteista poispäin. Kerrostalossa ja rivitalossa vesi johdetaan taloyhtiön hyväksymällä tavalla.

Talvella sisäyksikön kondenssiletku on yleensä kuiva, jos laitetta käytetään vain lämmitykseen. Siksi sisäyksikön letku ei yleensä tarvitse sulanapitolämmitystä samalla tavalla kuin ulkoyksikön vedenpoisto.

Viilennyksestä kerromme lisää oppaassa viilentävä ilmalämpöpumppu.

Lämmityskäyttö: ulkoyksikön sulatusvesi

Sulatusjakson aikana laite lämmittää ulkoyksikön kennon hetkeksi, jolloin huurre sulaa ja vesi valuu pohjalevyn poistoaukoista ulos. Sulatus on normaali osa lämmitystä, eikä se tarkoita vikaa.

Sulatusvesi saa yleensä valua suoraan ulkoyksikön alle, jos alusta on suunniteltu siihen ja valmistajan asennusohje sekä kunnan ohjeet sen sallivat. Omakotitalossa toimiva ratkaisu on usein tämä:

• ulkoyksikkö asennetaan seinätelineelle tai jalustalle niin korkealle, ettei lumi tai alle kertyvä jää ylety laitteeseen
• alla on vettä hyvin läpäisevä sorapeti tai muu alue, josta vesi pääsee imeytymään tai valumaan rakennuksesta poispäin
• vesi ei valu sokkelin vierustalle, terassille, portaille eikä kulkureitille.

Sorapeti ei yksin takaa, että vesi imeytyy talvella. Roudan aikana tai tiiviin maaperän päällä vesi voi jäätyä pinnalle. Siksi myös alapuolisen maaperän vedenläpäisevyys, maanpinnan kallistus rakennuksesta poispäin ja perustusten suojaaminen kosteudelta on otettava huomioon.

Kun ulkoyksikkö on riittävän korkealla ja alla on vettä läpäisevä sorapeti, sulatusvesi voi valua vapaasti ilman letkua. Kuvituskuva.

Jos vesi valuu matalalla olevan laitteen alle kovaan tai huonosti vettä läpäisevään maahan, se jäätyy kerros kerrokselta. Syntyvä jääkeko voi kasvaa kiinni ulkoyksikköön ja estää veden poistumisen pohjalevyltä. Silloin jää voi alkaa kertyä myös laitteen sisään.

Matalalla olevan ulkoyksikön alle jäätynyt sulatusvesi voi kasvaa kiinni laitteeseen ja levitä kulkureitille. Kuvituskuva.

Osassa pohjoismaisiin oloihin tarkoitetuista malleista on tehtaalla asennettu pohjalevyn lämmitin, joka estää sulatusveden jäätymisen ulkoyksikön pohjalle. Varusteet vaihtelevat malleittain, joten tieto kannattaa tarkistaa laitteen teknisistä tiedoista ja valmistajan asennusohjeesta.

Kondenssivesi ja sulatusvesi rinnakkain

Miten vedet johdetaan turvallisesti pois?

Hyvä vedenpoisto suunnitellaan jo ennen asennusta. Silloin ulkoyksikön paikka, alusta ja vedenpoisto ratkaistaan yhdessä. Tarkista ainakin nämä:

• Rakennuksen kosteusturvallisuus: vesi ei saa valua sokkeliin, seinärakenteisiin eikä perustusten vierelle. Maanpinnan pitää viettää rakennuksesta poispäin.
• Kulkureitit: sulatusvesi ei saa jäätyä portaille, käytävälle tai pihatielle, missä se aiheuttaa liukastumisvaaran.
• Routa ja maaperä: roudan aikana tai tiiviiseen savimaahan vesi imeytyy heikosti. Valumapaikka tarvitsee siksi riittävästi vettä läpäisevän alustan ja maaperän tai muun hallitun poistoreitin.
• Valmistajan asennusohje: ohje kertoo, käytetäänkö ulkoyksikön poistoyhdettä ja letkua ja kuinka paljon tilaa laitteen alle ja ympärille tarvitaan.
• Taloyhtiön ja kunnan ohjeet: asunto-osakeyhtiössä vedenpoistoreitti sovitaan yhtiön kanssa, ja kunnan rakennusvalvonnalla voi olla omia ohjeita. Esimerkiksi Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonnan ohjeen mukaan ilmalämpöpumpun kondenssivedet on johdettava hallitusti viemäriin tai parvekkeen sadevesijärjestelmään.

Asennuksen sisällöstä kerromme tarkemmin oppaassa ilmalämpöpumpun asennus.

Milloin sulanapitolämmitystä tarvitaan?

Kaikki ilmalämpöpumput eivät tarvitse sulanapitolämmitystä. Sitä voidaan tarvita, jos vedenpoistoreitti on altis jäätymiselle ja jäätyminen voisi estää veden poistumisen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi nämä:

• Sulatusvesi johdetaan ulkoyksikön alta letkulla tai putkella esimerkiksi viemäriin, sadevesijärjestelmään tai kauemmas rakennuksesta.
• Ulkoyksikön alla on sulatusvesikaukalo, josta vesi johdetaan pois.
• Vesi kulkee kylmän rakenteen, kuten parvekkeen tai katoksen, läpi.

Sulanapitolämmitystä ei yleensä tarvita, jos sulatusvesi valuu vapaasti riittävän korkealla olevan ulkoyksikön alta hyvin vettä läpäisevälle alustalle ja pääsee siitä pois rakenteista ja kulkureiteiltä. Sisäyksikön kondenssiletku ei yleensä tarvitse sulanapitolämmitystä, jos laitetta käytetään viilennykseen vain lämpimänä vuodenaikana.

Sulanapitokaapeli asennetaan letkun tai putken sisään tai sen kylkeen. Kaapeli on yleensä itsesäätyvä tai termostaatilla ohjattu. Kiinteästi kytkettävä kaapeli on sähköasennus. Tukesin mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, joten kytkennän tekee sähköalan ammattilainen.

Yleisimmät vedenpoiston ongelmat ja niiden ratkaisut

Normaalia vai asennusvika?

Normaalia on, että ulkoyksiköstä valuu vettä ja höyryä sulatusjakson aikana ja että alla näkyy märkää soraa. Normaalia on myös, että sisäyksikön letkusta tippuu kesällä vettä. Asennusvirheeseen viittaa se, että jääkeko kasvaa talven mittaan kohti laitetta, vettä valuu sisällä seinälle, poistoputki on jäässä tai vettä kertyy kulkureitille tai sokkelin vierelle.

Jos ulkoyksikön kenno pysyy jäässä sulatusjaksoista huolimatta tai lämmitysteho heikkenee selvästi, syy voi olla muukin kuin vedenpoisto. Silloin vika selvitetään huollossa. Älä irrota jäätä kennosta hakkaamalla, sillä kennon ohuet lamellit vaurioituvat helposti.

Milloin pitää kutsua asentaja?

Ota yhteys asentajaan tai huoltoliikkeeseen, jos:

• vettä valuu sisäyksiköstä seinälle tai lattialle
• ulkoyksikön alle kertyvä jää ulottuu laitteeseen tai sen sisälle
• poistoputki jäätyy toistuvasti tai sulanapitokaapeli ei näytä toimivan
• laite näyttää vikakoodia, pysähtyy tai sen lämmitysteho laskee selvästi
• laitteen ympärillä näkyy öljyä, joka voi viitata kylmäainevuotoon.

Kylmäpiirin töitä saa tehdä vain pätevöitynyt asentaja. Kylmäalan pätevyysvaatimukset täyttävät yritykset löytyvät Tukesin rekisteristä. Vedenpoiston toimivuus kannattaa tarkistaa myös säännöllisen ilmalämpöpumpun huollon yhteydessä. Kun hankit uutta laitetta, sovi vedenpoistoratkaisu tarjouksessa erikseen: alusta, asennuskorkeus ja tarvittaessa sulanapitolämmitys.

Hankitko uutta ilmalämpöpumppua? Kilpailuta asennus EnergiaEkin kautta ja pyydä, että tarjouksessa eritellään vedenpoistoratkaisu. Kilpailuta ilmalämpöpumppu

Lähteet

• Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonta: Ilmalämpöpumppujen asentaminen (1.6.2026)
• Tukes: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse (luettu 21.10.2026)
• Suomen ympäristökeskus: Suositus F-kaasuja sisältävien laitteiden myynnistä asennuksen kanssa (luettu 21.10.2026)

Päivitetty 21.10.2026.