Lyhyesti
- COP vai SCOP? COP kertoo hyötysuhteen yhdessä määritellyssä mittauspisteessä. SCOP on kausihyötysuhde, joka kuvaa koko lämmityskautta paremmin. Tarkista kummastakin menoveden lämpötila.
- Mikä vaikuttaa eniten? Maalämmössä menovesi, VILP:ssä menovesi ja ulkolämpötila. EPREL-esimerkissämme sama maalämpöpumppu on 219 % ja 162 % menovedestä riippuen.
- Osateho vai täysteho? Molemmat voivat toimia. Motivan mukaan 60–80 %:n osateho tuottaa noin 95–99 % vuoden lämmöstä, ja sähkövastus hoitaa loput.
- Paljonko osateho maksaa? Yhden esimerkin peittoasteilla tehdyn laskumme mukaan 75 %:n mitoitus lisää sähkölaskua noin 43 € vuodessa ja 50 %:n noin 350 € verrattuna siihen, että pumppu tuottaisi kaiken lämmön.
- Kuinka syvä energiakaivo eli lämpökaivo? Omakotitalossa usein noin 150–250 m. Vertaa kokonaissyvyyden lisäksi aktiivista syvyyttä.
Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö maatelineellä omakotitalon vieressä. Kuvituskuva.
Kokonaiskuva laitevalinnasta on maalämpöoppaassa ja ilma-vesilämpöpumpun oppaassa. Tässä keskitytään tarjouksen sanoihin.
Viisi tietoa, jotka lämpöpumpputarjouksesta kannattaa löytää
- Rakennuksen mitoitusteho: millaiseen lämmöntarpeeseen ratkaisu on suunniteltu?
- Laitteen teho: missä ulkoilman tai keruupiirin lämpötilassa teho on ilmoitettu?
- Hyötysuhde: mitä ilmastoa ja menoveden lämpötilaa SCOP tai ηs koskee?
- Lisälämmitys: kuinka paljon sähkövastusta arvioidaan tarvittavan?
- Maalämmössä energiakaivo: mikä on suunniteltu syvyys, aktiivinen osuus ja mitoitusperuste?
Jos tieto puuttuu tarjouksesta, pyydä tarjoajalta täsmennys ennen päätöstä.
Hyötysuhde: COP ja SCOP
COP
COP eli lämpökerroin on pumpun tuottaman lämpötehon ja ottaman sähkötehon suhde tietyissä mittausolosuhteissa. COP 3 tarkoittaa, että 1 kWh sähköä tuottaa 3 kWh lämpöä.
Luku on merkityksetön ilman mittauspistettä. Ympäristöministeriön laskentaoppaassa maalämpöpumpun tehopiste on keruupiirin paluuneste 0 °C ja menovesi 35 °C, ilma-vesilämpöpumpun nimellispiste +7 °C ulkoilma ja menovesi 35 °C. Kun pisteet on merkitty, ne näyttävät usein tältä: 0/35 tai +7/35.
Maalämmön ja VILP:n COP-lukuja ei siis voi verrata keskenään. Lukema +7 °C:ssa ei kerro mitään −20 °C:n pakkasesta.
SCOP
SCOP on lämmityskauden laskennallinen keskiarvo, jossa ovat mukana ilmastoprofiili ja osakuormat. Vertailuun se sopii paremmin kuin COP, mutta sekin riippuu ilmastosta ja menovedestä.
Energiamerkinnässä lämmityslaitteen tehokkuus ilmoitetaan usein prosentteina, ei SCOP:na. EU:n ekosuunnitteluasetuksen mukaan prosentti lasketaan SCOP:sta muuntokertoimella ja korjauksilla, joten 219 % ei ole sama kuin SCOP 2,19. Vertaa prosenttia prosenttiin ja SCOP:ia SCOP:iin.
EPREL-tietokannasta voi hakea saman valmistajan maalämpö- ja ilma-vesimallin luvut. Luvut ovat valmistajan ilmoituksia, eivät suosituksia, ja mallit ovat eri kokoisia (ilmoitettu teho 8 ja 5 kW), mutta periaate näkyy:
| Kausittainen energiatehokkuus | NIBE S1256-8, maalämpö (EPREL 1817785) | NIBE S2125-8, ilma-vesi (EPREL 2139757) |
|---|---|---|
| Menovesi 35 °C, kylmä ilmasto | 230 % | 161 % |
| Menovesi 35 °C, keskimääräinen | 219 % | 196 % |
| Menovesi 35 °C, lämmin ilmasto | 219 % | 250 % |
| Menovesi 55 °C, kylmä ilmasto | 169 % | 123 % |
| Menovesi 55 °C, keskimääräinen | 162 % | 146 % |
| Menovesi 55 °C, lämmin ilmasto | 163 % | 174 % |
Taulukosta näkyy kaksi asiaa. Tässä mallivertailussa ilmaston vaikutus on maalämpöpumpulla paljon pienempi kuin ilma-vesilämpöpumpulla, koska maalämmön lämmönlähde on ulkoilmaa tasaisempi. Menoveden nosto 35:stä 55 asteeseen pudottaa molempien keskimääräisen ilmaston lukua noin neljänneksen. Tarjouksen hyötysuhdetta ei siksi kannata arvioida ilman tietoa talosi lämmitysverkoston lämpötilasta.
Suomalainen viranomaisvertailu kertoo samaa, vaikka se on vuodelta 2012 ja luvut ovat laskennan oletusarvoja:
| Menoveden maksimilämpötila | Maalämpö (SPF) | Ilma-vesi (SPF, vyöhykkeet I–II) |
|---|---|---|
| 30 °C | 3,4–3,5 | 2,8 |
| 40 °C | 3,0–3,1 | 2,5 |
| 50 °C | 2,7 | 2,3 |
| 60 °C | 2,5 | 2,2 |
| Käyttövesi 60 °C | 2,3 | 1,8 |
SPF eli kausisuorituskykykerroin on oppaassa lämpöpumpun tuottama lämpö jaettuna pumpun ja sen apulaitteiden sähkönkulutuksella. Oppaan taulukkoarvot ovat vuoden keskimääräisiä lämpökertoimia. SCOP tulee tuotteen energiamerkinnän laskennasta, joten SPF:ää ja SCOP:ia ei kannata verrata suoraan.
Motivan vuoden 2012 oppaan mukaan lämpökertoimen vuosikeskiarvo on maalämmössä tyypillisesti noin kolme. Jos tarjouksen SCOP on selvästi suurempi, kysy, kummalle menovedelle se on laskettu ja sisältyykö käyttövesi lukuun.
Teho: mitoitusteho, osateho ja täysteho
Mitoitusteho
Mitoitusteho on rakennuksen lämmitystehon tarve mitoittavassa ulkolämpötilassa. Laskentaoppaassa esimerkkitalon tilojen mitoitusteho on 9 kW säävyöhykkeiden I–II mitoitusulkolämpötilassa −26 °C. Kyse on talon luvusta, ei laitteen.
Laitteen nimellisteho on toinen asia. Se ilmoitetaan valmistajan mittauspisteessä, eikä sen sellaisena tarvitse riittää talon tehontarpeeseen. Jos tarjouksessa lukee "8 kW", kysy, missä pisteessä.
Osateho ja täysteho
Täysteholle mitoitettu maalämpöpumppu kattaa Motivan oppaan mukaan kaiken lämmityksen ja käyttöveden myös kovilla pakkasilla ilman lisävastuksia. Osateholle mitoitettu tuottaa suurimman osan vuoden lämmöstä, ja kylmimpänä aikana apuna on yleensä varaajan sähkövastus. Motivan mukaan hyvin voi toimia kumpi tahansa.
Termillä on toinenkin merkitys, jos lukee teknisiä oppaita: invertteripumpun osateho voi tarkoittaa myös sitä, että kone käy kevyellä kuormalla. Tarjouksessa "osateho" tarkoittaa lähes aina mitoitusta.
Peittoasteet vaihtelevat lähteittäin:
Motiva, tietopankki
- Pumpun teho talon tehontarpeesta: 60–80 %
- Osuus vuoden lämmöstä: noin 95–99 %
HSY:n energianeuvonta (Ramboll), 2024
- Pumpun teho talon tehontarpeesta: 87,5 %
- Osuus vuoden lämmöstä: noin 99,8 %
sama
- Pumpun teho talon tehontarpeesta: 75 %
- Osuus vuoden lämmöstä: noin 98,4 %
sama
- Pumpun teho talon tehontarpeesta: 50 %
- Osuus vuoden lämmöstä: noin 87 %
Ympäristöministeriön opas, 2012
- Pumpun teho talon tehontarpeesta: 50–70 %
- Osuus vuoden lämmöstä: 60–98 % tapauksesta riippuen
Pienemmäksi mitoitettu pumppu voi alentaa hankintahintaa, mutta vastuksella tuotetun lämmön osuus kasvaa. Oma esimerkkilaskumme käyttää HSY:n materiaalin peittoasteita talolle, jonka tehontarve on 10 kW ja vuoden lämmöntarve 20 000 kWh, kun pumpun vuosihyötysuhde on 3 ja sähkö maksaa 0,20 €/kWh:
8,75 kW (87,5 %)
- Vastuksella tuotettu lämpö: 40 kWh
- Lisäsähkö verrattuna pumpulla tuotettuun: noin 27 kWh
- Lisäkustannus vuodessa: noin 5 €
7,5 kW (75 %)
- Vastuksella tuotettu lämpö: 320 kWh
- Lisäsähkö verrattuna pumpulla tuotettuun: noin 213 kWh
- Lisäkustannus vuodessa: noin 43 €
5 kW (50 %)
- Vastuksella tuotettu lämpö: 2 600 kWh
- Lisäsähkö verrattuna pumpulla tuotettuun: noin 1 733 kWh
- Lisäkustannus vuodessa: noin 347 €
Peittoasteet ovat yhden esimerkin tuloksia, eivät vakioita, ja talosi tulos riippuu sen tehontarvekäyrästä ja tarjotusta pumpusta. Tässä esimerkissä ero on 75 %:n kohdalla pieni ja 50 %:n kohdalla ei. Lisäksi 50 % jää Motivan 60–80 %:n haarukan alle, ja laskussa vastussähkö maksaa saman kuin muu sähkö, vaikka vastus käy kylmimpinä aikoina. Euroissa ero on verrattava tarjousten hintaeroon. Pelkkä nimellisteho ei vielä kerro, onko osateho- vai täysteholle mitoitettu ratkaisu talossasi järkevä.
Osatehossa on myös toinen kustannus. Motivan oppaan mukaan osatehomitoitetun pumpun ajoittainen sähkötehon tarve on 1–4 kW suurempi kuin täystehomitoitetun. Jos sähkösopimuksessasi on tehomaksu tai liittymäsi on pieni, kysy tämä erikseen.
Vertaa lämmitysratkaisujen mitoituksia. Maksuttomassa tarjouspyynnössä kerrot nykyisen lämmityksesi, lämmönjaon ja energiankulutuksesi. Kun saat tarjouksia, pyydä myyjiltä mitoituslaskelmat ja arvio sähkövastuksen käytöstä.
Pyydä lämmitysremontin tarjouksia
Tehomitoitus ja energiamitoitus
Tehomitoitus katsoo huippua: paljonko lämpöä kylmimmällä hetkellä tarvitaan. Oppaan termi tehomitoituspisteen lämpötila on matalin ulkolämpötila, johon asti pumppu tuottaa talon tehontarpeen ilman lisälämmitystä. Pyydä tämä lämpötila tarjouksesta, koska se kertoo mitoituksesta enemmän kuin kilowatit.
Energiamitoitus katsoo vuoden lämpömäärää. Motivan mukaan maalämmön keruupiiri mitoitetaan vuotuisen lämmitys- ja käyttövesienergian mukaan, ja alimitoitettu kaivo jäähtyy vuosien mittaan. Maalämpötarjouksessa on siis yleensä kaksi eri mitoitusta: pumppu tehon ja kaivo energian mukaan.
Ilma-vesilämpöpumpussa teho riippuu ulkolämpötilasta. Motivan mukaan VILP voi antaa −20 °C:ssa noin 50 % pienemmän tehon kuin +7 °C:ssa, ja laskentaoppaan mukaan ulkoilmapumpun tehomitoitus vastaa osatehomitoitusta. Pyydä siksi teho samassa pakkasessa ja samalla menovedellä.
Kaivo
Energiakaivo
Energiakaivo on maahan porattava kaivo, josta keruuputkisto johtaa lämmön lämpöpumpulle. Sitä sanotaan myös lämpökaivoksi ja maalämpökaivoksi. Se ei ole talousvesikaivo. Motivan oppaan ja HSY:n neuvontamateriaalin mukaan kaivojen väli on noin 15–20 m, jos kaivoja on useita. Vinoporauksella lähtöpisteet voivat olla lähempänä.
Syvyydet vaihtelevat kohteen ja lähteen mukaan. Maalämpöoppaamme kertoo omakotitalon tyypilliseksi haarukaksi noin 150–250 m. HSY:n neuvontamateriaali vuodelta 2024 mainitsee 200–350 m.
HSY:n neuvontamateriaalin mukaan kaivot tulee mitoittaa niin, ettei maakenttä jäähdy elinkaaren aikana, ja mitoitus voidaan varmistaa simuloinnilla sekä kallioperän ominaisuudet testikaivolla. Pelkkä vuotuisten kilowattituntien jakaminen metriä kohden lasketulla lämmönotolla ei anna turvallista syvyyttä, koska suunnittelussa on katsottava myös aktiivista syvyyttä, kallioperän lämmönsiirtoa, keruupiirin lämpötiloja ja pitkäaikaista kuormitusta. Pyydä tarjoajalta kohdekohtainen kaivon mitoituslaskelma.
Aktiivinen syvyys
Motivan oppaan mukaan aktiivisella syvyydellä tarkoitetaan sitä osaa kaivosta, joka on vuoden ympäri veden täyttämä. Kaksi 200 metrin kaivoa ei siksi välttämättä ole yhtä hyvää. Jos vedenpinta on toisessa viiden metrin syvyydessä ja toisessa 25 metrin, aktiivisia metrejä on 195 ja 175.
Kokonaishinta ei kerro tätä. Kysy siksi:
- Montako metriä on kokonaissyvyys ja montako aktiivista, ja mistä lukuun on laskettu?
- Miten hinta muuttuu, jos maakerros on arvioitua paksumpi tai vedenpinta on arvioitua alempana?
- Kuka tekee kaivon mitoituksen ja millä lähtötiedoilla?
Pohjavesialue
Pohjavesialueella poraukseen voi liittyä lupakysymyksiä ja lisäehtoja. Asiaa on käsitelty maalämpöoppaan lupa- ja porausosioissa. Varmista oman kiinteistösi tilanne kunnasta ennen sitoutumista.
Maapiiri
Maapiiri eli vaakaputkisto on maahan kaivettu vaakasuora keruuputkisto. NIBEn mukaan sen voi kaivaa kaivon sijaan esimerkiksi peltoon, jos tilaa on riittävästi, ja savimaa on lämmönjohtavuutensa ansiosta paras maalaji.
Motivan vuoden 2012 oppaan mukaan putkisto asennetaan noin metrin syvyyteen, yleensä vähintään 1,5 metrin välein. Kivinen maaperä ei sovellu hyvin, koska routa voi liikuttaa kiviä ja vaurioittaa putkia. Putkistoa ei kannata asentaa kulkureittien ja pihateiden alle. Oppaan nyrkkisääntö on 1–2 metriä putkea rakennuskuutiota kohden ja noin 1,5 neliötä tonttia putkimetriä kohden. Pyydä tarjoukseen putkimetrit, tarvittava pinta-ala ja tieto siitä, kuka maksaa kaivuun ja pihan palauttamisen.
Vesi ja varaaja
Käyttövesivaraaja
Käyttövesivaraaja on säiliö, jossa lämmin käyttövesi odottaa käyttöä. Motivan oppaan mukaan se voi olla pumpun sisällä tai erillinen. Motivan mukaan käyttöveden lämpötilan on oltava 55–60 °C legionellariskin vuoksi. Ympäristöministeriön asetuksen 1047/2017 mukaan lämminvesilaitteistossa veden on oltava vähintään 55 °C, ja laitteistosta saatava vesi saa olla korkeintaan 65 °C. Käyttövesi lämmitetään huonommalla hyötysuhteella kuin talo. Siksi perheen käyttöveden kulutus vaikuttaa pumpun kokoa ja vuosikulutusta koskeviin laskelmiin.
Kysy varaajan koko litroina, sen lämpötila-asetus ja lämpeneekö vesi kompressorilla vai osin vastuksella. Lisäksi kysy, kuuluuko vanhan varaajan poisto urakkaan. Hintavaikutuksesta kerrotaan VILP-oppaassa.
Puskurivaraaja
Puskurivaraaja eli puskurisäiliö lisää lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden määrää. Se on eri säiliö kuin käyttövesivaraaja. Boschin vuoden 2019 blogin mukaan se voi varmistaa riittävän virtauksen pumpun lämmönvaihtimessa ja antaa on/off-kompressorille sopivat käyntijaksot. Bosch suosittelee maalämpöpumpun yhteyteen 10–15 litraa vesitilavuutta pumpun kilowattia kohti ja ilma-vesilämpöpumpun kanssa puskurivaraajaa aina. Nämä ovat yhden valmistajan suosituksia eivätkä koske kaikkia malleja. Kysy, vaatiiko tarjotun pumpun asennusohje puskurivaraajan tai tietyn vesitilavuuden, ja kuuluuko se hintaan.
Menovesi
Menovesi on lämmitysverkostoon lähtevä vesi. Mitä kuumempaa sen pitää olla, sitä enemmän sähköä pumppu kuluttaa samaan lämpömäärään.
Motivan mukaan vesikiertoisessa lattialämmityksessä pumppu siirtää lämpöä +25–35 °C:ssa ja korkeintaan +40 °C:ssa. Oppaan esimerkeissä lattialämmitys on mitoitettu 40/30 °C:lle ja patteriverkosto 45/30 °C:lle. Motivan mukaan yli 55 °C:n menovesi on monille VILP-malleille ongelma, ja vanhoissa korkean lämpötilan patteriverkostoissa sivustomme VILP-opas suosittelee varmistamaan 55–65 °C:n kyvyn.
Selvitä oman verkostosi nykyinen menoveden lämpötila kovalla pakkasella, jos pystyt. Se on hyödyllisempi kuin neliöt, kun pyydät laskelmaa.
Säätö ja varalämpö
Invertteri
Lämpöpumpun invertteri säätää kompressorin kierroksia lämmöntarpeen mukaan. Motivan mukaan invertteriohjaus vähentää käynnistyksiä ja pidentää kompressorin ikää varsinkin, kun pieni talo mitoitetaan täydelle teholle. Invertteri ei poista mitoitustarvetta: sen teho rajautuu sekin. Se on eri laite kuin aurinkopaneelien invertteri, vaikka nimi on sama.
Sähkövastus
Sähkövastus tuottaa lämmön suoraan sähköstä. Motivan oppaan mukaan lisävastuksen tuottama lämpö on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin maalämpöpumpun tuottama. Se toimii myös varalämpönä vikatilanteessa, ja VILP:ssä sen teho on Motivan mukaan mitoitettava kattamaan koko talon suurin tehontarve. Pyydä vastuksen teho kilowatteina ja tieto siitä, millä automatiikan rajalla se kytkeytyy. Lisäksi on hyvä kysyä, riittääkö nykyinen pääsulake.
Lähteet
Luettu 1.11.2026.
- EPREL: NIBE S1256-8 E EM 3X400V, tietue 1817785
- EPREL: NIBE S2125-8 3X400, tietue 2139757
- Asetus (EU) N:o 813/2013, liite III
- Ympäristöministeriö: Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012
- Motiva: Lämpöä omasta maasta -opas, 2012 (Sulpun sivuilla)
- Motiva: Ground source heat pump (päivitetty 16.2.2026), Air-to-water heat pump (päivitetty 16.2.2026), Kodin käyttöveden lämmitys
- NIBE: Maalämpökaivo
- Bosch: Puskurivaraajan hyödyt, 1.11.2019
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus 1047/2017, 6 §
- HSY / Ramboll, alueellinen energianeuvonta: Maalämmön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat asiat pientaloissa, 26.11.2024
Päivitetty: 1.11.2026