Uutisissa mässäillään parhaillaan mehukkailla otsikoilla siitä miten sähkö ei koskaan ole ollut näin halpaa. Mielessä voi pyöriä sekin, kun tänä keväänä viime syksyn ‘paniikkiajan’ määräaikaisia on koitettu jopa kyseenalaisin keinoin purkaa, koska ‘olisi sittenkin pitänyt ottaa pörssisähköä’. Myös kiinteiden määräaikaisten sähkösopimusten hinnat näyttävät houkuttelevammilta. Hintataso näyttää paitsi laskeneen myös hieman vakautuneen, eli tarjolla on toistaiseksi verrattain parempia vaihtoehtoja.
Odotettavissa on, että poikkeuksellisen halpa sähkö ei kuitenkaan ole tosiasia pitkään, mutta tänä vuonna markkinalla ei odoteta myöskään samanlaista paniikkia ja heilahtelua kuin viime vuonna. Sähköfutuurit povaavatkin kWh-hinnan nousevan kuluvan vuoden kesä-heinäkuun maltillisesta n. 4 sentin tasosta ensi vuoden tammi-helmikuulle reiluun 10 senttiin, ja ensi vuoden osalta ennuste on toistaiseksi hyvin tämän vuoden kaltainen hintatasojen ja vuodenajan mukaisen kausivaihtelun osalta (NasdaqOMX.com)
Sähkön hintakehitys Suomessa (kuukausikeskiarvo)
Lähde: Nord Pool
Positiivisempi ennuste mahdollistaa viime syksyä paremmat ehdot kiinteämpiin sopimustyyppeihin koska näkymä on verrattain hyvä, mutta kuten kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet, näkymät voivat muuttua nopeastikin. Esimerkiksi syksyllä 2022 sähköfuuturien ennustama hinta alkuvuodelle 2023 oli moninkertainen toteutuneeseen nähden, muun muassa lämpimämmän talven ansiosta.
Kristallipalloa ei tietysti ole kenelläkään niin sähkön hintoihin kuin muutenkaan. Lisäksi tulevaisuuden ennustaminen on juuri nyt erityisen vaikeaa huomioiden esimerkiksi koronapandemian ja sittemmin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus ja jännite globaaleilla markkinoilla. Tämä epävarmuus onkin laskettu mukaan tällä hetkellä tarjolla olevissa sähkösopimuksissa tavalla tai toisella.
Millainen sähkösopimus tässä tilanteessa siis kannattaa tehdä? Olisipa siihen niin helppo vastaus! Se riippuu paljon siitä millaisia kuluttajia sähkömittarin takana asuu ja millainen asunto tai muu kohde on kyseessä. Lisäksi homma kulminoituu myös pitkälti siihen, miten paljon riskiä oma perse kestää.
Määräaikainen sähkösopimus sopii käytännössä silloin, kun haluat välttää riskiä ja pystyä ennakoimaan sähkölaskun suuruuden. Sähköyhtiö ei kuitenkaan kanna tulevaisuuden riskiä hyvää hyvyyttään vaan tämä varmuus on käytännössä aina hinnoiteltu mukaan sopimukseen. Määräaikaisten sopimusten pituus on yleensä 12-36 kuukautta ja se sitoo sekä sähkönmyyjää että asiakasta. Sähkönmyyjä sitoutuu tarjoamaan samat ehdot koko sopimuskauden ajalle, ja asiakas sitoutuu samaan sopimukseen koko määräaikaiskaudeksi. Määräaikaisen sähkösopimuksen voi kuitenkin irtisanoa, jos muutat pois asunnosta.
Määräaikaisia sopimustyyppejä on tällä hetkellä käytännössä kahta päätyyppiä: 1) Kiinteähintainen sähkösopimus, jossa on kiinteä kWh-hinta kulutuksen mukaan ja lisäksi mahdollinen vakiomääräinen perusmaksu. 2) Hybridimallinen, joka poikkeaa edellisestä siten, että kulutuksen mukainen kiinteä kWh-hinta on aavistuksen huokeampi, mutta sen päälle lasketaan lisäksi pörssihinnan mukaan kulutusvaikutus, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen.
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus puolestaan sopii silloin, jos haluat maksaa markkinan mukaisen hinnan nyt ja tulevaisuudessa, siihen kuuluvine riskeineen. Tämän sopimustyypin etu on se, ettei se sido mihinkään vaan sen voi halutessaan vaihtaa nopeastikin uuteen. Kääntöpuoli on luonnollisesti se, ettei se sido myöskään sähkönmyyjää, mikä käytännössä tarkoittaa muuttuvia hintoja ja ehtoja.
Toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia yhdistää keskeisesti se, että hintataso vaihtelee sopimustyypin mukaan joko esimerkiksi 1-3 kuukauden välein tai erityisesti kuluneena keväänä suitsutetun pörssisähkön tapauksessa tarkan pörssihinnan mukaan.
Pörssisähkösopimuksen kanssa juuri nykyisen kaltainen tilanne on paras mahdollinen kun hinnat ovat niin matalalla, mutta mitään takeita sen jatkumiselle ei ole. Pörssisähköllä voi halutessaan säästää myös optimoimalla sitä milloin kuluttaa sähköä, eli esimerkiksi lataamalla sähköauton silloin kun sähkö on halvempaa. Toisaalta jos hintatasoa ei seuraa, saattaa tietämättään maksaa sähköstä hetkittäin enemmän. Pörssisähkön hinta ei kuitenkaan yleensä heilahtele päivätasolla niin mittavasti että elämä pitäisi rakentaa sen ympärille.
Sopimustyypin kanssa valinta tehdään siis ennen kaikkea sen suhteen halutaanko sitoutua johonkin varmaan vai pitää joustavuus pienellä riskillä. Ajantasaisia sähkötarjouksia pystyt vertailemaan parhaiten EnergiaEkin sähkövertailussa.