Ilmalämpöpumput Suomessa - markkinakatsaus 2025

Suomessa ilmalämpöpumpuista on tullut viime vuosina äärimmäisen suosittuja. Maahan on asennettu yhteensä noin 1,45 miljoonaa lämpöpumppua (kaikki tyypit) – enemmän suhteessa kotitalouksien määrään kuin missään muussa Euroopan maassa. Erityisesti vuoden 2022 energiakriisi kiihdytti lämpöpumppujen kysyntää ennätyslukemiin, minkä jälkeen markkina on palautunut normaalimmalle tasolle. Alla käydään läpi tuoreita myyntitilastoja, omakotitaloasujien suosimia merkkejä eri hintaluokissa sekä brändien mielikuvia (”premium” vs. ”halpa”) Suomessa. Lopuksi tarkastellaan myös, millaisia valintoja tehdään varakkailla alueilla kuten Westendissä.

Ilmalämpöpumppujen myyntitilastot Suomessa

Suomen Lämpöpumppuyhdistys (SULPU) raportoi, että vuonna 2023 myytiin noin 120 000 lämpöpumppua (kaikki tyypit yhteensä). Tästä valtaosa oli ilmalämpöpumppuja (ilma-ilma -lämpöpumppuja): niitä myytiin arviolta 90 000 kappaletta vuonna 2023. Myynti laski noin 40 % edellisvuoden 2022 huippuvuodesta – vuonna 2022 ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa jopa noin 160 000 kappaletta. Vuoden 2022 ennätyslukujen jälkeen 2023 oli paluu noin vuoden 2021 tasolle , mutta kokonaistrendinä ilmalämpöpumppujen suosio on edelleen vahva.

Taulukko 1: Lämpöpumppujen myynti Suomessa (2022–2023)

Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys (SULPU)

Ilmalämpöpumppujen määrä on siis hieman normalisoitunut huippuvuoden jälkeen, mutta edelleen erittäin korkealla tasolla. Suomi on ollut pioneeri: vuodesta 2000 alkaen lämpöpumppuja on tasaisesti asennettu yhä enemmän, ja Suomi on säilyttänyt johtavan aseman Euroopassa lämpöpumpputiheydessä. European Heat Pump Associationin ja Euroopan komission Joint Research Centren julkaisemien tilastojen mukaan Suomi on Euroopan johtava maa lämpöpumppujen määrässä suhteessa kotitalouksien määrään, mikä heijastaa suomalaisten vahvaa sitoutumista energiatehokkaisiin lämmitysratkaisuihin. Vuoden 2022 tilastojen mukaan Suomessa myytiin noin 196 000 lämpöpumppua, mikä nosti lämpöpumppujen kokonaismäärän maassa noin 1,4 miljoonaan. Tämä vastaa noin 251 lämpöpumppua tuhatta asukasta kohden, mikä on korkein luku Euroopassa. Vuoden 2023 EHPA:n markkinaraportin mukaan Suomi ja Norja ovat Euroopan kärjessä lämpöpumppujen määrässä suhteessa väkilukuun.

Alan asiantuntijat pitävät näkymiä yhä hyvinä – energian hinnan nousu ja halu säästää lämmityskuluissa tukevat edelleen lämpöpumppukysyntää.

Johtavat merkit myynnissä: Suomen ilmalämpöpumppumarkkina on jakautunut useille merkeille. Tarkkoja markkinaosuuksia ei julkaista julkisesti, mutta Mitsubishi Electric on useiden lähteiden mukaan myydyin ilmalämpöpumppumerkki Suomessa. Erityisesti Mitsubishi Electricin LN-sarja (“Hero”) on ollut yksi Suomen ostetuimmista mallisarjoista – tämä malli (MSZ-LN25) on mainittu Suomen myydyimpänä ilmalämpöpumppuna vuonna 2024. Myös Panasonic on perinteisesti kuulunut kärkeen: sen tehokkaat HZ-sarjan mallit (esim. “Flagship” Nordic-mallit) ovat olleet Pohjoismaiden myydyimpien lämpöpumppujen joukossa. Toshiba on nostanut suosiotaan viime vuosina innovatiivisilla malleilla (kuten Polar ja Premium+), ja Daikin on globaalina markkinajohtajana myös vakiinnuttanut asemaansa Suomen markkinoilla erityisesti premium-sektorissa. Kiinalainen Gree on maailman suurimpia valmistajia ja on löytänyt jalansijaa Suomessakin edullisempana vaihtoehtona – esimerkiksi Gree Lomo -malli kuuluu joidenkin jälleenmyyjien myydyimpien listalle. Muita Suomessa tarjolla olevia merkkejä ovat mm. Fujitsu General, Mitsubishi Heavy, LG, Samsung, Bosch ja useat pienemmät brändit. Alla yhteenveto tunnetuimmista merkeistä ja niiden asemoinnista:

Taulukko 2: Tunnetuimpia ilmalämpöpumppumerkkejä Suomessa ja niiden asema

Yleisimmät ilmalämpöpumppujen valinnat omakotitaloissa (hintaluokittain)

Omakotitaloasukkaat muodostavat ison osan ilmalämpöpumppujen ostajista Suomessa. Tyypillisesti pumppua käytetään ensisijaisena tai tukilämmityksenä suoralle sähkölämmitykselle, sekä kesällä viilennykseen. Valinnassa painavat muun muassa hinta, teho ja laatu – ostajat punnitsevat, panostetaanko kalliimpaan huippumalliin vai riittääkö edullisempi perusmalli. Alla on eritelty omakotitalojen yleisiä valintoja kolmeen hintakategoriaan esimerkkimalleineen:

Edullisempi hintataso (noin 1200–1800 €)

Tähän hintaluokkaan kuuluvat perusmallit ja edullisemmat merkit. Laitteet tarjoavat yleensä perustoiminnot sekä kohtuullisen lämmitystehon pienempiin tai hyvin eristettyihin taloihin. Monet kiinalaiset merkit (kuten Gree, Midea ja niiden uudelleennimetyt mallit) sijoittuvat tähän ryhmään – esimerkiksi Gree Lomo Nordic 35 -mallia on saanut selvästi alle 1500 € hintaan, ja aivan halvimmillaan markkinoilla on ollut malleja (esim. Aiwa X-sarja) jopa alle 700 € hintalapulla. Myös tunnetuimpien valmistajien mallistojen pienimmät tai vanhemmat mallit voivat asettua tähän hintahaarukkaan, etenkin tarjousten aikana. Esimerkiksi Panasonicin ja Fujitsun perussarjoja sekä joitakin Mitsubishi Heavy -malleja on ollut tarjolla ~1700 € tasolla asennettuna.

Tyypillisiä esimerkkejä (1200–1800 €): Gree Lomo Nordic 35, Midea/Comfee All Easy, Panasonic CZ25/CE-sarja, Toshiba Seiya (entry-level), Cooper & Hunter- ja Vivax-merkkien perusmallit. Näissä lämpöpumpuissa on usein hieman karsitummat ominaisuudet (esim. yksinkertaisempi suodatus, äänekkyys voi olla korkeampi ja hyötysuhde hieman alhaisempi kuin kalliimmissa), mutta ne tarjoavat silti merkittävät säästöt sähkölämmitykseen nähden. Kuluttajat, joilla on tiukka budjetti tai jotka tarvitsevat pumpun vaikkapa mökkikäyttöön, suosivat tätä segmenttiä.

Keskihintaluokka (noin 1800–2500 €)

Tähän väliin osuu valtaosa omakotitaloasujien suosimista malleista. Noin 2000 euron hintaluokassa (laitteelle + perusasennus) saa jo tehokkaan “Nordic” ilmalämpöpumpun tunnetulta valmistajalta. Esimerkiksi markkinoiden suosituin malli Mitsubishi Electric LN25 asennettuna maksaa normaalisti noin 2500 € (tarjouksissa ~2200 €). Samoin Panasonic HZ25-huippumalli on ollut noin 1800–2000 € hintaluokassa (ilman asennusta). Näissä keskihintaisissa laitteissa on yleensä erinomaiset ominaisuudet: korkea hyötysuhde (SCOP 4–5), erittäin hyvä toiminta pakkasilla (monet toimivat -25…-30 °C asti nimellisteholla), hiljainen käyntiääni ja usein sisäänrakennettu wifi-etäohjaus.

Tyypillisiä esimerkkejä (1800–2500 €): Mitsubishi Electric LN/FT -sarja (esim. LN25 Hero) , Panasonic HZ25/HZ35 (Flagship), Toshiba Polar 25/35, Daikin Perfera 35, Fujitsu General Nordic LT. Nämä mallit ovat suunniteltu pohjoisen ilmastoon ja ne kuuluvatkin jälleenmyyjien “eniten myytyihin” laitteisiin. Useimmat omakotitalot (~100–150 m²) valitsevat juuri tämän kategorian pumpun, koska hinta-laatusuhde on hyvä ja laitteet kattavat lämmitystarpeen suurimman osan vuodesta. Asiantuntijoiden mukaan ”kallein ilmalämpöpumppu ei aina ole paras, mutta toisaalta halvimmissa malleissa on usein tingitty suorituskyvystä tai äänitasosta” – keskihintaluokka tarjoaakin yleensä parhaat ominaisuudet kohtuubudjetilla.

Korkea hintaluokka (yli 2500 €)

Yli 2500 euron hintaluokassa ovat markkinoiden tehokkaimmat ja erikoistuneimmat mallit. Näitä hankkivat esimerkiksi suurempien tai monikerroksisten talojen omistajat, jotka saattavat tarvita kahden sisäyksikön järjestelmän, tai kuluttajat jotka haluavat design-ominaisuuksia ja huippuluokan tekniikkaa. Esimerkiksi Daikin Stylish on muotoilustaan palkittu malli, jonka hinta asennettuna voi ylittää 3000 € malliversiosta riippuen. Toshiba Haori on toinen erikoismalli, jossa sisäyksikön kangaspinta voidaan vaihtaa – tämä design näkyy myös hinnassa. Myös erittäin suuret ilmalämpöpumput (teholuokka 7–8 kW lämmityksessä) tai erityisen kylmiin olosuhteisiin tarkoitetut ammattimalleet kuuluvat tähän hintaryhmään.

Korkeamman hintaluokan laitteet voivat tarjota vielä hieman parempaa hyötysuhdetta ja usein pidentyneet takuuajat (joillakin premium-merkeillä 5–6 vuotta täystakuu). On kuitenkin huomattava, että tässä hintaluokassa osa omakotiasujista päätyy vaihtoehtoisesti investoimaan ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön, varsinkin jos koko talon lämmitys halutaan hoitaa kokonaan lämpöpumpulla. Pelkkää ilma-ilma -pumpun hankintaa yli 3000 € budjetilla harkitaan yleensä silloin, kun talossa on jo jokin peruslämmitysjärjestelmä (esim. kaukolämpö tai maalämpö) ja ilmalämpöpumppu halutaan vain viilennyskäyttöön – tällöin voidaan panostaa huomaamattomaan designiin ja hiljaisuuteen.

Esimerkkejä (yli 2500 €): Daikin Stylish/Emura, Mitsubishi Electric LN35/LN50 (suuritehoiset), Toshiba Haori Design, Fujitsu General Nordic 14 ja 18 (suuret mallit), sekä kaksois-split -järjestelmät (yhdellä ulkoyksiköllä kaksi sisäyksikköä). Nämä valinnat ovat harvinaisempia, mutta kertovat ostajan halusta saada parasta mitä rahalla saa ilmalämpöpumpuista.

Brändien maine:  premium vs. halpamallit

Suomen lämpöpumppumarkkinoilla eri merkit ovat profiloituneet maineeltaan joko ”premium-luokan” laitteiksi tai edullisemmiksi malleiksi. Yleisesti japanilaiset valmistajat – Mitsubishi Electric, Daikin, Panasonic, Toshiba, Fujitsu – nauttivat vahvaa mainetta laadukkaina ja luotettavina. Esimerkiksi alan asiantuntijoiden mukaan Mitsubishi Electric on vakiinnuttanut asemansa ilmalämpöpumppujen premium-valmistajana Suomessa. Mitsubishi saa kiitosta erityisesti kylmäolosuhteiden suorituskyvystä ja hiljaisuudesta, ja se mielletään ns. “varma valinta” jos haluaa parasta laatua lämmitykseen. Myös Panasonic tunnetaan kestävänä merkkinä, jolla on pitkät takuut ja toimivuus paukkupakkasilla – brändi on monen mielessä luotettava ja turvallinen valinta laadun suhteen. Daikin ja Toshiba puolestaan ovat vahvistaneet premium-imagoaan tarjoamalla huippuenergiatehokkaita malleja ja kehittämällä uusia teknologioita (esim. Daikinin Flash Streamer -ilmanpuhdistus, Toshiban invertteriohjaus jo 1980-luvulta). Kaikkien näiden merkkien yhteinen piirre on, että ne ovat pitkään alalla toimineita valmistajia, joilla on oma tuotekehitys – tämä näkyy kuluttajien silmissä arvostuksena laatua kohtaan.

Edullisemman hintaluokan brändit – tyypillisesti kiinalaisia tai vähemmän tunnettuja – kantavat usein “halpamalli” -mainetta, vaikka niidenkin laatu on viime vuosina parantunut. Gree, vaikkakin maailman suurin valmistaja, mielletään monesti edulliseksi vaihtoehdoksi: laite toimii tehtävässään, mutta brändi ei vielä nauti samaa arvovaltaa kuin vanhat japanilaiset nimet. Samoin Midea, Haier, AUX ja muut kiinalaisvalmistajat (joita myydään myös uusilla kauppanimillä Suomessa) nähdään budjettiratkaisuina – hyvä valinta, jos tärkein kriteeri on hankintahinta. Markkinoilla on ääriesimerkkejä hyvin halvalla myytävistä merkeistä: esimerkiksi vuonna 2025 on mainostettu Aiwa-nimistä ilmalämpöpumppua vain ~600 euron hinnalla. Tällaiset laitteet ovat kuitenkin poikkeus ja harvemmin asiantuntijoiden suosittelemia ensisijaiseksi lämmityslaitteeksi omakotitaloon. Kuluttajien keskuudessa halpamerkkien riskinä pidetään usein lyhyempää käyttöikää tai heikompaa huolto-/varaosapalvelua. Toisaalta monet ovat huomanneet, että nykypäivänä jopa edulliset peruslaitteet voivat tuoda merkittävän säästön, joten ”ilmalämpöpumppu on niin halpa kapistus että se maksaa itsensä takaisin vaikka olisi vähän lyhytikäisempi” – kuten eräässä verkkokeskustelussa kärjistettiin halpamallin puolustukseksi. Yleiskuva kuitenkin on, että suomalaiset kuluttajat panostavat mielellään laatuun: korkeampi hankintahinta hyväksytään, jos laite on tehokas ja pitkäikäinen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ”premium”-merkit (Mitsubishi, Panasonic, Daikin, Toshiba ym.) hallitsevat Suomen markkinoita ja niiden laatuun luotetaan laajasti. Halvemmat merkit täydentävät markkinaa tarjoten vaihtoehtoja hintatietoisille ostajille tai sekundäärisiin käyttökohteisiin. Usein strategiana voi olla ostaa halvempi pumppu vaikkapa kesämökille tai autotalliin, mutta panostaa kalliimpaan malliin vakituisessa asunnossa.

Merkkivalinnat varakkailla alueilla

Kysymys herää, valitsevatko esimerkiksi Westendin kaltaisilla varakkailla asuinalueilla asuvat erilaisia ilmalämpöpumppuja kuin muualla? Tarkkaa tilastotietoa kaupunginosatasolla ei ole saatavilla, mutta joitakin päätelmiä voidaan tehdä. Westendin suuret ja arvokkaat omakotitalot ovat usein panostaneet ensisijaisesti maalämpöön tai muihin kattaviin lämmitysjärjestelmiin, jolloin perinteistä ilma-ilmalämpöpumppua ei ehkä käytetä päälämmitykseen. Esimerkiksi eräässä Westendissä rakennetussa luksustalossa valittiin maalämpö lattialämmityksellä heti alkuvaiheessa – tämä on tyypillistä, kun budjetti sallii isomman investoinnin.

Ilma-ilmalämpöpumppu saatetaan Westendissä asentaa lähinnä viilennystä varten tai tukilämmitykseksi, jos talossa on suoralla sähkölämmöllä toimivia osia. Kun hankintakustannus ei ole pääasiallinen huolenaihe, valinta kohdistuu todennäköisesti premium-malleihin myös viilennystarkoituksessa. Voidaan olettaa, että Westendin omistajat suosivat huomaamattomia ja hiljaisia ratkaisuja: esimerkiksi sisustukseen sulautuva valkoinen tai musta Mitsubishi LN -sisäyksikkö tai Daikin Stylish, joka on palkittu design-muotoilustaan. Myös melutason hallinta naapurustossa voi ohjata valintoja hiljaisimpiin malleihin. Brändimielikuvien osalta varakkailla alueilla kalliimpi merkki ei ole leima, vaan pikemminkin odotusarvo – laadukas talotekniikka kuuluu toivottuun varusteluun näissä kodeissa.

On myös anekdootteja asentajilta, että esimerkiksi Mitsubishi Electricin ja Daikinin kalleimmat mallit menevät kaupaksi hyvin Espoon arvoalueilla, kun taas edullisempia kiinalaismalleja asennetaan enemmän maaseudulle tai kohteisiin, joissa kustannus on ratkaisevin tekijä. Varsinaisia numeroita tämän vahvistamiseksi ei ole julkaistu, mutta trendi on looginen. Westendin omakotialueella talot ovat suuria ja monilla on jo keskitetty lämmitysjärjestelmä – mikä tarkoittaa, että ilmalämpöpumppuja on harvemmassa, mutta ne jotka asennetaan, ovat huippuluokkaa. Yhteenvetona: varakkailla alueilla suositaan premium-brändejä ja tarvittaessa kokonaan toisen tyyppisiä lämpöpumppuratkaisuja (kuten maalämpöä), joten halpoja perusmalleja ei juuri näissä piireissä nähdä.